Arviolta 16 000 pitkäaikaistyöttömän työkykyä voidaan kohentaa hoidolla tai kuntoutuksella. Sen sijaan joka kolmannen eli noin 27 000 pitkäaikaistyöttömän kunto on laskenut niin, että he ovat työkyvyttömiä, todetaan sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa selvityksessä.
Terveydenhuollossa ei tunnisteta työttömien sairauksia eikä hoidon tarvetta samalla tavoin kuin työssä käyvien. Kuntoutukseen työttömiä ohjataan heikosti. Selvityksen mukaan työttömät ovat työssä käyviä sairaampia.
Selvityshenkilöt, lääketieteen tohtori Raija Kerätär Oorninki Oy:stä ja johtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä, esittävät isoja muutoksia viranomaisten yhteistyöhön ja osatyökykyisten työttömien työllistämiseen.
Kerätär huomauttaa, että työttömien työkyvyttömyyseläkehakemuksista peräti 90 prosenttia hylätään, kun työssä käyvien vastaava osuus on 31 prosenttia. Hän arvelee syyksi, ettei työttömiä ohjata hoitoon eikä kuntoutukseen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vasta, kun kaikki keinot on kokeiltu.
Selvitystä varten haastateltiin asiantuntijalääkäreitä, järjestöjä ja sidosryhmiä sekä käytettiin apuna jo olemassa olevia raportteja ja tutkimuksia.
Oivon mukaan työttömien työkyvyn seuranta tulee sisällyttää sote- ja maakuntauudistukseen, kasvupalvelu-uudistukseen sekä sosiaaliturvauudistukseen.
– Mikään yksittäinen keino ei riitä, vaan tarvitaan laaja ohjelma työttömien työkyvyn tukemiseksi.
Resurssit ja rajoitteet arvioitava
Työttömien työkyvyn arviointiin ei selvityksen mukaan ole riittävästi asiantuntemusta. Lisäksi kukaan ei koordinoi eikä ohjaa työttömän tarvitsemia palveluja.
Kerättären mukaan jokainen pitkäaikaistyötön tarvitsee yksilöllisiä palveluja. Työttömän resurssien ja rajoitteiden arvioinnin jälkeen voidaan päättää muista toimista.
– Pitää tunnistaa henkilöt, jotka tarvitsevat terveyspalveluja, hän tähdentää.
Työministeri Jari Lindström (sin.) otti esimerkiksi ammattikoulutuksensa keskeyttäneen nuoren, joka päätyi lopulta sairauslomalle. Kukaan ei missään vaiheessa selvittänyt keskeytyksen ja työttömyyden alkuperäistä syytä, lukivaikeutta.
Ministeri esitti, että työttömän sairauslomaan tulee lisätä hoitoa ja kuntoutusta.
Hankintoihin työllistämisvaade
Oivo puhuu välityömarkkinoiden sijaan siirtymätyömarkkinoista, joita varten tarvitaan lisää panostuksia niin järjestöille kuin yhteiskunnallisille yrityksillekin.
Osatyökykyisten työllistämiseksi tarvitaan uusia yhteiskunnallisia yrityksiä, järjestöjen asiantuntemusta sekä työllistymissetelin osoittamista työttömälle itselleen.
Lisäksi työttömän työkyvyn arviointi tulisi katsoa työttömyysetuuksia arvioitaessa aktivoinniksi.
Selvityksessä esitetään, että julkisiin hankintoihin laitettaisiin vaade työttömien työllistämisestä. Oivo huomauttaa, että jos jokaisen 500 000 euron hankkeen pitäisi työllistää yksi pitkäaikaistyötön, nykyisillä hankintaeuroilla olisi työllistetty jo 25 000 henkilöä.
Ministeri Lindström ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) esittävät, että työttömien terveyspalveluista käydään pyöreän pöydän keskustelu ja asia siirretään seuraavalle hallitukselle.