Moni ammattiliitto on kiinnittänyt hallituksen irtisanomislakiesitystä koskeneissa kannanotoissaan huomiota siihen, että lain perustelut eivät vastaa itse lakipykälää. Esimerkiksi AKT:n hallituksessa on herännyt epäilyksiä hallituksen tarkoitusperistä, koska lain perusteluissa mainitaan useaan otteeseen yrityksen pieni koko irtisanomisperusteita tarkasteltaessa.
Lakipykälässä puhutaan työntekijöiden määrän ottamisesta kokonaisarviossa huomioon. Perusteluiden mukaan kuitenkin ”merkityksellistä olisi nimenomaan työnantajan pieni henkilöstömäärä. Sen sijaan säännösehdotuksella ei olisi tarkoitus muuttaa sellaisen työnantajan irtisanomiskynnystä, jonka henkilöstömäärä on suuri”.
Pykälän mukaan kynnys voi vaihdella työntekijöiden lukumäärän perusteella siten, että pienissä yrityksissä voi kynnys laskea tai isoissa nousta, jos kokonaisarvioinnissa tullaan siihen tulokseen. Sen sijaan lain perusteluissa todetaan, että pienissä kynnys laskee mutta muutoin pysyy samana.
Irtisanomiskynnys ei madallu
Työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo, että lain perusteilla ei voida laajentaa lain tulkintaa.
– Lakipykälän sanamuoto on se ensimmäinen oikeuslähde. Ja jos perustelut ovat ristiriidassa lain sanamuodon kanssa, niin perustelujen mukaisesti ei voida esimerkiksi tuomioistuimessa tehdä ratkaisua.
Lainsäädännön arviointineuvoston tulisi hänen mielestään kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että perustelut ovat sanamuotoon nähden sisällöllisesti oikeita, kun esitys tulee sille lausunnolle. Hän huomauttaa, että lain vaikutuksia on vaikea arvioida, jos perusteluissa on epäloogisuutta.
Koskinen ei näe ongelmaa itse työntekijöiden määrässä.
– Työntekijöiden lukumäärä on mainittu pykälässä, mutta ei mitään tarkkaa rajaa. On lakipykälän sanamuodon mukaista, että työntekijämäärä vaikuttaa, ja sitä voidaan hallituksen esityksessä selventää juuri niin, että pienissä voi tapahtua näin ja näin ja suuremmissa toisin. Tämä menee lain sanamuodon sisälle.
Isompi ongelma liittyy hänen mukaansa irtisanomiskynnykseen.
– Hallituksen esitys tarkoittaa, että irtisanomiskynnyksen ylittyminen helpottuu, ei sitä, että irtisanomiskynnys madaltuu.
Hän tarkoittaa tällä esimerkiksi sitä, että jos työntekijän teko on vähäinen, niin se on vähäinen, vaikka kyseessä olisi pieni yritys.
– Työntekijämäärä ei voi vaikuttaa rikkomuksen vähäisyyteen. Kynnys on siis olemassa, mutta sen ylittyminen vain helpottuu pienissä yrityksissä.
Koskinen lisää, että tämä ei tarkoita sitä, että vähäiset rikkomukset riittäisivät irtisanomisrikkomuksiksi.
Henkilöperusteisia irtisanomisia jo nyt paljon
Koskinen ei usko, että lakiesitys toteutuessaan lisäisi paljoakaan henkilöperusteisia irtisanomisia.
– Niitä on jo nyt paljon. TE-keskuksen mukaan – johon ilmoitetaan työttömyyden perusteella – niitä on ollut yli 13 000 vuosittain, ja kaikkihan eivät ilmoittaudu TE-keskuksiin työttömiksi.
Näistä on ollut oikeusriitoja vuosittain noin 500. Merkittävä osa sovitaan jo etukäteen, ja osa oikeusriidoistakin sovitaan.
– En usko, että se voi paljon lisääntyä.
Uutista on muokattu 13.11.2018 klo 16.48: Poistettu lainsäädännön arviointineuvostoa koskeva osuus haastattelusta.