Oikeusministeriön hanke kokoontumislain muuttamiseksi on kohdannut voimakasta vastarintaa. Parhaillaan lausuntokierroksella olevan esityksen tarkoituksena on pidentää yleisten kokoontumisten ilmoitusaikaa poliisille 6 tunnista 3 vuorokauteen.
Lakihankkeen tylyttäjien joukkoon on liittynyt kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin. Kokoontumislain 7. pykälän muuttamisesta antamassaan lausunnossa Scheinin toteaa hankkeen olevan perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastainen.
Scheinin toteaa, ettei muutoksella ole osoitettu saavutettavan mitään hyötyä muutoksen perusteena esitetyn tarkoitusperän saavuttamiseksi. Kun tuollaista hyötyä ei ole vaikutusarvioinnin kautta osoitettu, muutoksesta aiheutuva haitta perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien nauttimiselle ei voi olla oikeasuhtainen saavutettavaksi osoitettuun hyötyyn nähden.
”Poikkeusoloja varten säädetty järjestelmä halutaan nyt ulottaa normaalioloihin.”
Suomi siirtymässä poikkeustilaan?
Professori Scheinin rinnastaa kaavaillun kokoontumislain muutoksen voimassaolevaan puolustustilalakiin, jossa mielenilmausten ilmoittamisaika poliisille on määritelty nyt normaalioloissa esitettävään 3 vuorokauteen. Hänen mukaansa puolustustilalakia sovelletaan Suomeen kohdistuvan sodan aikana sekä siihen rinnastettavissa vakavasti yleisen järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavissa sisäisissä, väkivaltaisissa levottomuuksissa, joilla pyritään kumoamaan tai muuttamaan perustuslain mukainen valtiojärjestys.
– Pidän selvänä ja huolestuttavana puutteena, ettei hallituksen esityksen luonnoksessa lainkaan mainita, että poikkeusoloja varten säädetty järjestelmä halutaan nyt ulottaa normaalioloihin. Ehdotus on huolestuttava, jos se ilmaisee sotilaallisten tai yleisemmin kansalliseen turvallisuuteen liittyvien intressien kasvavaa vaikutusta normaaliaikoina ja myös perusoikeusherkissä asioissa, toteaa Scheinin lausunnossaan.
”Vakavanasteista historiattomuutta”
Martin Scheinin toteaa, että kokoontumisvapaus oli yksi niistä perustavanlaatuisista oikeuksista, joita suomalaiset menestyksellä ajoivat suhteessa Venäjän valtaan ja ns. sortokausiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.
– Vakavanasteista historiattomuutta ja tietämättömyyttä osoittaa, ettei nykyinen hallitus tunnu edes mieltävän, että kuuden tunnin ilmoitusaika oli jo vuoden 1907 laissa yleisistä kokouksista (3 §) ja edustaa siten merkittävää saavutusta ns. kansalaisvapauksien kannalta aikana ennen Suomen itsenäistymistä ja Suomen Hallitusmuodon perusoikeusluvun säätämistä, sanoo Scheinin.
Ihmisoikeusprofessorin mielestä saavutuksella on historiallista ja symbolista kansallista arvoa, jota ei tulisi hukata kevyin perustein.
Lakimuutokseen liittyvä lausuntokierros päättyy 15. marraskuuta. Lakiesityksen on määrä astua voimaan elokuussa 2019.