Hallituksen esittämä muutos kokoontumislain 7. pykälään on herättänyt kummastusta. Oikeusministeriön ajama muutos pidentäisi yleisillä paikoilla pidettävien kokousten ilmoitusaikaa poliisille nykyisestä 6 tunnista kolmeen vuorokauteen. Hankkeen taustalla on professori (emeritus) Teuvo Pohjolaisen oikeusministeriön toimeksiannosta laatima selvitys.
Hallituksen esityksessä muutosta perustellaan mm. pyrkimyksellä antaa poliisille nykyistä paremmat edellytykset kokoontumisvapauden turvaamiseen. Lisäksi mielenilmausten ilmoitusajan pidennystä perustellaan poliisin työnjohdollisilla haasteilla sekä muiden eurooppalaisten maiden käytännöillä.
Lakimuutoksen sisällön lisäksi kritiikkiä on herättänyt lausuntokierroksella olevan esityksen suppea jakelu. Arvostelijoiden mukaan oikeusministeriö ei ole halunnut kuulla asiassa viranomaistahojen ulkopuolisia näkemyksiä tai herättää yhteiskunnallista keskustelua.
”Poliisien resurssien puute ei ole kansalaisyhteiskunnan syytä.”
”Mikä hallitusta vaivaa?”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson otti viikonloppuna voimakkaasti kantaa lausuntokierroksella olevaan esitykseen. Twitterissä Andersson ihmetteli suorasanaisesti, että mikä hallitusta vaivaa.
– Kerta toisensa jälkeen tuodaan esityksiä kansalaisten perusoikeuksien rajoittamisesta vailla mitään kunnollisia analyyseja näiden toimenpiteiden seurauksista kansalaisoikeuksille ja yksityisyyden suojalle. Ei näin, linjasi Andersson.
– Poliisien resurssien puute ei ole kansalaisyhteiskunnan syytä. Jos ongelma on resurssipula, pitää ratkaisut hakea muualta kuin kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien heikentämisestä, Andersson jatkoi.
Mielenosoitukset ei ongelma Suomessa
Hallituksen esitystä on luonnehdittu huonosti valmistelluksi ja perustuslakiasiantuntijat ovat eri medioissa kyseenalaistaneet myös koko uudistuksen tarpeen. Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen kysyykin Ylelle antamassaan haastattelussa, miksi muutosta tarvitaan ja nostaa esimerkiksi mahdollisen halun hillitä mielenosoituksia pakkopalautuksia vastaan.
Rautiaisen mukaan meillä ei ole ollut erityisiä ongelmia mielenosoituksissa. Hän luonnehtii suomalaisia mielenosoituksia yleisesti rauhallisiksi ja kesyiksi.
Myöskään lakiesityksen pääministerin roolissa allekirjoittava Juha Sipilä ei ole esityksen takana. Keskustapuolueen Twitter-tilillä jaetun kommentin mukaan Sipilä ei näe mielenosoituksia ongelmaksi Suomessa.
– Kolme vuorokautta kuulostaa pitkältä aikarajalta, kommentoi Sipilä asiaa.
Lakimuutokseen liittyvä lausuntokierros päättyy 15. marraskuuta. Jos lakiesitys etenee suunnitellusti, sen on määrä astua voimaan elokuussa 2019.