Lehtikuva/Mauro Pimentel

Brasilia

Latinalaisen Amerikan suurin maa

Asukasluku noin 210 miljoonaa (maailman kuudenneksi väkirikkain valtio)

Pääkaupunki vuodesta 1960 Brasília

Maailman talousfoorumin mukaan maailman 9. suurin talous

Sotilasdiktatuuri vuosina 1964–1985

Brasilia siirtyy äärioikeiston valtaan tammikuussa, kun Jair Bolsonarosta tulee maan presidentti. Vielä muutama vuosi sitten hänen talousajattelunsa oli tyystin toista. Nyt hän ajaa erittäin uusliberaalia talouspolitiikkaa neuvonantajansa johdolla.

Talouskriisi, laajamittainen korruptioskandaali ja sen myötä pettymykseen päättynyt työväenpuolueen valtakausi. Siinä yksinkertaistettuna resepti siihen, miksi Brasiliassa nousee presidentiksi äärioikeistolainen Jair Bolsonaro. Bolsonaro voitti lokakuun lopussa vaalien toisella kierroksella selvästi työväenpuolueen ehdokkaan Fernando Haddadin.

Brasilialainen tutkija Leonardo Custódio nostaa esiin myös sen, että työväenpuolueen vastainen mieliala on Brasiliassa kaikissa yhteiskuntaluokissa yleistä. Se toki johtuu pitkälti yllämainituista kriiseistä.

Työväenpuolueen valtakausi alkoi vuonna 2003, kun Lula da Silva nousi presidentiksi. Päätepiste valtakaudelle tuli vuonna 2016, kun korruptioskandaali kaatoi Lulan seuraajan Dilma Roussefin vuonna 2016. Custódio huomauttaa, että työväenpuolueen roolia korruptioskandaalissa korostettiin tiedotusvälineissä.

– Vuodesta 2006 lähtien suuret tiedotusvälineet ovat lähes päivittäin syyttäneet puoluetta korruptiosta, Suomessa asuva Custódio sanoo.

Tohtoriksi Tampereen yliopistossa väitellyt tutkija työskentelee tällä hetkellä Koneen säätiön rahoittamassa rasisminvastaisessa ARMA-hankkeessa.

Uutisointi vaikutti paljon siihen, että poliitikkoja alettiin yleisesti pitää korruptoituneina. Custódion mukaan työväenpuolueen edustajiin leima lyötiin poikkeuksellisen kovaa.

Tämä avasi oven Bolsonarolle, joka onnistui rakentamaan kuvan itsestään uutena kasvona. Sitä voi pitää yllättävänä, koska hän on ollut Brasilian politiikassa mukana lähes 30 vuotta.

– Hän on aina ollut kovapuheinen, eikä hyvällä tavalla. Hänen retoriikkansa ei ole poliittisesti korrektia, ja se antoi Bolsonarosta kuvan uutena poliitikkona, Custódio sanoo.

Bolsonaron retoriikkaan kuuluivat puheet rikollisten joukkomurhista ja vasemmistolaisten kiduttamisesta sekä Brasilian sotilasdiktatuurin ylistäminen. Ja todella paljon muuta. Seksistiset, rasistiset ja homofobiset puheet upposivat hedelmälliseen maaperään, Custódio sanoo.

– Brasilia on yhteiskuntana hyvin rasistinen ja homofobinen. Se on moraalisesti konservatiivinen valtio.

All Over Press/MARCELO SAYAO

Puheet rikollisten ampumisesta viehättivät niin ikään monia katuväkivaltaan tympiintyneitä brasilialaisia. Bolsonaro lupasi lopettaa väkivallan antamalla poliisille lisää valtuuksia.

– Ihmiset odottavat, että joku tekee jotain. Jotain tekeminen tarkoittaa monille, että käy väkivallalla järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, Custódio sanoo.

Custódio uskoo, että näillä puheilla Bolsonaro sai riittävän monen köyhemmän ihmisen tuen, jotta onnistui voittamaan vaalit.

Vihapastorit tukena

Niin Custódio kuin Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pitävät uuskonservatiivisten evankelikaalisten uskontoryhmien tukea Bolsonarolle merkittävänä. Teivainen huomauttaa, että nämä ryhmät äänestävät tavallista yhtenäisemmin.

– Pastori sanoo kirkossa, että tämä on meidän ehdokkaamme. Sillä on suuri vaikutus siihen, miten tämä porukka äänestää, Teivainen sanoo.

Ja nämä pastorit eivät todellakaan saarnaa anteeksiantoa. Teivainen kertoo vierailustaan Sao Paulon miljoonakaupungin temppelissä, jossa pappi julisti puheessaan vihaa.

– Hän huutaa ja julistaa vihaa temppelissä, uskonnon ilosanoman oletetussa paikassa. Hän kirjaimellisesti sanoo, että teidän täytyy oppia vihaamaan.

Custódio puolestaan kertoo tapauksesta vaalien aikaan.

Aleksi Poutanen

– Pappi lähetti Whatsapp-sovelluksessa ääniviestin, jossa selitti naiselle, miksi äänesti Bolsonaroa. Papin mukaan työväenpuolueen äänestäminen tarkoittaa abortin ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Pappi käytännössä sanoi viestissä, että jos äänestää työväenpuoluetta, joutuu helvettiin.

– Se kuulostaa kiristykseltä. Jos uskoo helvettiin ja pappi sanoo, että ihminen joutuu helvettiin, se on voimakas viesti, Custódio sanoo.

Pois valtiokeskeisyys

Unohtaa ei myöskään pidä sotilastaustaisen Bolsonaron kääntymistä valtiokeskeisen talouspolitiikan kannattajasta tiukan yksityistämislinjan puolestapuhujaksi. Tällä hän sai taakseen maltillista oikeistoa.

– Bolsonaro käänsi kelkkansa pari vuotta sitten ja otti yksityistämislinjan, jota jotkut tykkäävät kutsua uusliberalismiksi. Sillä Bolsonaro sai osan suursijoittajista ja periaatteessa kansalaisvapauksia ja oikeusvaltiota kannattavasta liberaaliksi itseään kutsuvasta oikeistosta hyväksymään hänet ehkä vähän nenästä kiinni pitäen, Teivainen pohtii.

Bolsonaron talousneuvonantaja Paulo Guedes onkin linjannut, että Amazonin sademetsistä lähtien kaiken voisi yksityistää. Kovia yksityistämispuheita ovat tervehtineet ilolla niin Brasilian talouseliitti kuin kansainväliset sijoittajat ja kuuluisat markkinavoimat. Kanadalainen uutiskanava esimerkiksi pohti, että Bolsonaron voitto voi avata maan yhtiöille hyvät sijoitusmahdollisuudet Brasiliaan.

– Puhuuhan se (Bolsonaro) vähän ronskeja, mutta kuitenkin se takaa sijoittajille parhaat lähtökohdat Brasilian tulevaisuuden kannalta, kuvaa Teivainen joidenkin liberaalina esiintyvien talousvaikuttajien ajattelua.

Hän lisää, että Brasilian korruptioskandaalissa moni tapaus on liittynyt valtion ja elinkeinoelämän suhteisiin. Tämän vuoksi yksityistämispuheista on tullut hyväksyttyjä.

– Se ei olisi ennen tätä moraalista kriisiä, joka on yhdistetty juuri valtioon ja valtion taloudelliseen toimintaan, mennyt yhtä hyvin läpi.

Vanhan ajattelun paluu

Talousliberaalin ajattelun ja autoritaarisen politiikan yhdistelmä kuulostaa helposti yllättävältä yhdistelmältä, mutta mistään uudesta asiasta ei ole kyse. Niin kutsutun autoritaarisen liberalismin ajattelun juuret ovat 1900-luvun alkupuolella, kertoo tutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistolta.

– Sillä tarkoitetaan ajattelutapojen kokonaisuutta, jossa talousliberaali ajattelu ja autoritaarinen yhteiskunta-analyysi lyövät kättä.

– Demokratia ja liberalismi ovat aina olleet aatteellisessa mielessä jännitteisessä suhteessa. Tapa, jolla liberalismi on keskimäärin ymmärretty, on liittynyt yksilön taloudellisten vapauksien ja joidenkin poliittisten perusvapauksien turvaamiseen, hän sanoo.

”Brasilia on yhteiskuntana hyvin rasistinen ja homofobinen.”

Jännite tulee siitä, kun yhteiskuntaa aletaan demokratisoida. Samalla demokratiaa siirretään myös talouden kentälle, mikä tarkoittaa monessa tapauksessa yksityisten omistusoikeuksien rajoittamista ja niiden estämistä, Holappa kuvaa.

– Jos ajattelemme, että omistaminen on jollain tapaa vapausajattelun ytimessä, silloin demokratia helposti näyttäytyy liberalismin vastakohtana, vaikka olemme tottuneet ajattelemaan, että liberalismi ja demokratia ovat samaa prosessia. Historiallisesti näin ei ole mitenkään aina ollut.

Holappa huomauttaa, että esimerkiksi äärimmäisen vapaata markkina-ajattelua edustanut Friedrich Hayek ei pitänyt diktatuuria mitenkään äärimmäisen pahana.

– Hayekin mukaan voimme turvata taloudelliset vapaudet joissakin tilanteissa vain autoritaarisesti tai jopa diktatorisesti toimivan valtion kautta. Se ei ollut ainoa asia. Hayek oli ylipäätään sosiaalikonservatiivi ajattelussaan.

Näin ollen ei kannata yllättyä, kun äärikonservatiivinen, fasistista hallintoa ylistävä Bolsonaro saa talousliberaalien ihmisten tuen puolelleen vuonna 2018. Vastaavaa on tapahtunut muuallakin, Holappa sanoo. Kun eri puolilla maailmaa luottamus vanhaan eliittiin on romahtanut, on tilalle noussut populistisia liikkeitä äärioikealta ja vasemmalta.

– Monet uusliberaalia talouspolitiikkaa kannattavat hahmot ovat alkaneet rakentaa uudenlaisia yhteistyökuvioita, nimenomaan näiden vanhan eliitin vastaisten toimijoiden kanssa. Saksassa AfD:ssa, Itävallassa vapauspuolueessa ja Suomessa perussuomalaisissa on ollut ihan samaa.

Holappa huomauttaa, että Timo Soinin neuvonantajina perussuomalaisissa toimi henkilöitä, joilla oli vahva libertaaritausta. Ja onpa Yhdysvaltain tunnetuin uusnatsi Richard Spencerkin Holapan mukaan ollut paljon tekemisissä libertaariliikkeen kanssa.

Rajat kiinni ja talous täysin vapaaksi -ajattelu kuulostaa todella hämmentävältä sekoitukselta.

– Jos talousliberalismin suojelu on suurinta mahdollista liberalismia, niin vaikka se onkin antidemokraattista joillekuille, se lopulta turvaa vapausajattelun kautta kaikkein tärkeimmät ulottuvuudet, Holappa kuvailee ajatuskulkua.

Tuttua ja vierasta

Mutta palataan vielä takaisin Brasiliaan ja Bolsonaroon. Hänen voitossaan on paljon jo muista maista tuttuja asioita, mutta myös täysin omia elementtejä. 1980-luvun puolivälissä päättyneen sotilasdiktatuurin ihannointi ei kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa toimisi, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivainen.

– On vaikea kuvitella, että Argentiinassa tai Chilessä noin avoimesti sotilashallitusta ihaileva ja siitä nostalgisesti ajatteleva tyyppi voisi voittaa presidentinvaalit. Se on Brasilian erikoisuus, joka osittain liittyy siihen, että se sotilashallinto ei ollut ihan yhtä brutaali kuin esimerkiksi Argentiinassa, Teivainen sanoo.

Sen sijaan vanhojen valtapuolueiden ryvettyminen ja sitä kautta edustuksellisen demokratian kriisi ryyditettynä talouskriisillä ei ole mitenkään brasilialainen ilmiö. Kun ihmiset menettävät luottamuksensa poliittiseen järjestelmään, eivät he kaipaa vanhoja keskustaoikeistolaisia tai -vasemmistolaisia puolueita.

Holappa nostaa esiin politiikan tutkijan David Adlerin tutkimukset, joiden mukaan niin sanotut keskustalaiset äänestäjäryhmät ovat maassa kuin maassa kaikkein demokratiavihamielisimpiä.

– Keskiluokkaiset ja hyvin toimeentulevat ihmiset näkevät, että on ideologisoitu jollain tapaa talouden ja yhteiskunnan keskeisiä kysymyksiä. Se on syy siihen, että nyt ollaan kaaoksessa. Nyt tarvitaan joku henkilö, joka nostaa yhteiskunnan yli siitä kaaoksesta.

Brasiliassa täksi henkilöksi valittiin Bolsonaro. Ja vaikka historiallisten yhteneväisyyksien kanssa pitääkin olla varovainen, löytyy varoittavia esimerkkejä Euroopasta.

– Trumpilla, Bolsonarolla ja monella muulla äärioikeistolaisista johtajista retoriikka on sellaista, jossa on paljon fasisteille tyypillisiä piirteitä. Koko vanhan establishmentin syyttäminen korruptoituneeksi, vihan kohdentamista vanhaan establishmentiin, siten pikkuporvariston tuen saamista. Se on tismalleen se, mikä Mussolinilla ja Hitlerillä aikanaan tapahtui, Holappa kuvailee.

Kestääkö Brasilia

Bolsonaro astuu virkaan ensi vuoden alussa. On vielä täysin epäselvää – ehkä myös Bolsonarolle itselleen –, mitä kaikkea hän aikoo tehdä. Vasemmistolaiseksi tunnustautuva Leonardo Custódio odottaa jännityksellä pian alkavaa neljän vuoden valtakautta.

Jos Bolsonaro alkaa ajaa hyvin radikaalia politiikkaa, selviääkö Brasilian yhteiskunta siitä?

– Se jää nähtäväksi. Bolsonaroa vastaan ei vielä ole nähty suuria mielenosoituksia, joten jää nähtäväksi, miten hän suhtautuu protesteihin.

Brasilia

Latinalaisen Amerikan suurin maa

Asukasluku noin 210 miljoonaa (maailman kuudenneksi väkirikkain valtio)

Pääkaupunki vuodesta 1960 Brasília

Maailman talousfoorumin mukaan maailman 9. suurin talous

Sotilasdiktatuuri vuosina 1964–1985


Hyvä lukija!

Kiitos, että luit jutun. Tämä juttu on kirjoitettu kotiin tilattavaan lehteemme.

Jokainen tilaus vahvistaa toimituksemme resursseja kirjoittaa luotettavia uutisia ja juttuja verkkoon.

Tilaa nyt Kansan Uutiset. Edistät moniäänistä journalismia!

Tarjoushintaan kotiin kannettuna 28 €/3 kk. Sähköinen digilehti alkaen 4,90 €/ kk.