Lehtikuva/Jussi Nukari

Potkujen perusteita työaikojen noudattamatta jättäminen, työtehtävien laiminlyönti ja epäasiallinen käytös.

Koko syksyn jatkunut kiista irtisanomislaista siirtyi torstaina eduskuntaan. Hallitus antoi esityksen työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskevan pykälän muuttamisesta sen jälkeen, kun perusteluita oli kirjoitettu yhteistyössä kolmikannan kanssa.

– Irtisanomisperusteen arviointi on aina erilaisten seikkojen kokonaisarviointia. Jatkossa tässä arvioinnissa olisi otettava nykyistä enemmän huomioon työnantajan henkilöstömäärä, työministeri Jari Lindström tiivisti tiedotustilaisuudessa.

Lakiesityksessä todetaan, että työsopimuksen irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä edellyttää aina ”asiallista ja painavaa perustetta”. Irtisanomisen perusteena voi olla työntekijän työsuhteesta johtuvan velvoitteen vakava rikkominen tai laiminlyönti. Niin ikään työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen voi olla peruste työsuhteen päättämiseen silloin, kun työntekijä ei enää selviä työtehtävistään.

Hallitus toivoo pienten yritysten työllistämiskynnyksen alenevan sillä, että irtisanomisen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa tulee jatkossa ottaa huomioon pienen työnantajan erityisolosuhteet.

Ensin annettava varoitus

Käytännössä irtisanomisen perusteena voisi olla esimerkiksi se, että työntekijä ei noudata työaikoja, laiminlyö työnantajan määräämiä työtehtäviä tai suorittaa niitä ohjeiden vastaisesti. Työsuhteeseen liittyvän velvoitteen rikkominen voi ilmetä myös sellaisena epäasiallisena käyttäytymisenä, joka vaikeuttaa pienen työnantajan ja työyhteisön toimintaa merkittävällä tavalla.

ILMOITUS

Irtisanominen olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun työntekijää on ensin varoitettu moitittavasta menettelystä. Työntekijän tilapäinen tai vähäinen alisuoriutuminen, vähäiset velvoitteiden rikkomiset tai laiminlyönnit eivät jatkossakaan oikeuttaisi irtisanomiseen.

Irtisanominen mielivaltaisella tai vähäisellä perusteella ei olisi jatkossakaan sallittua, hallitus vakuuttaa.

Käytäntö muokkautuu oikeudessa

Käytännön muutos nykytilanteeseen on se, että tuomioistuinten tulisi ottaa pienten työnantajayritysten erityiset olosuhteet nykyistä painokkaammin huomioon. Lain vaikutukset realisoituvat siis vasta tulevien vuosien oikeuskäytännössä.

Hallitus perustelee esitystä sillä, että pienellä työnantajalla voi olla heikommat edellytykset kestää työntekijän moitittavan menettelyn seurauksia. Lisäksi pienellä työnantajalla voi olla huomattavasti vähemmän keinoja ratkaista tilanteita, joissa työntekijä toimii velvoitteidensa vastaisesti.

Liitot lopettivat painostustoimet

Esitykseen sisältyy lisäksi työttömyysturvan korvauksettoman määräajan eli karenssin lyhentäminen 60 päivään, jos työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Nykyisin karenssi on 90 päivää.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta ensi vuonna.

Ay-liike on näyttänyt vihreää valoa irtisanomislaille siinä muodossa kuin se nyt annettiin eduskunnalle. Viimeksi torstaina Teollisuusliitto päätti lopettaa asiaan liittyvien järjestöllisten toimien valmistelun. SEL peruutti ensi viikolle päätetyn elintarvikealan työntekijöiden poliittisen lakon torstaina.

STTK:n hallitus ottaa esitykseen kantaa ensi maanantaina. SAK ilmoitti jo maanantaina olevansa tyytyväinen vaikuttamistyöhön irtisanomiskiistassa. SAK:n mielestä lakimuutos ei ole tarpeellinen eikä paranna työllisyyttä, muttei ole myöskään nykymuodossaan yhtä ongelmallinen kuin hallituksen aiemmat esitykset.