Vanhakantainen ajattelu naisen ja miehen rooleista kotona ja työelämässä haittaa perhevapaiden tasaista jakautumista vanhempien kesken, todettiin useaan otteeseen Suomen Ekonomien järjestämässä Mitä jos isät pitäisivät enemmän perhevapaita? -tilaisuudessa keskiviikkona Helsingissä.
Keskustelijoina oli asiantuntijoita ja päättäjiä yhteiskunnan eri saroilta.
Keskustelijoilla oli yhteinen näkemys, että perhevapaauudistus on välttämätön. Miten uudistus tulisi rahoittaa, on vielä pohdinnassa. Tilaisuudessa todettiin, että nykyisellä vauhdilla hoitovapaat jaettaisiin Suomessa tasapuolisesti 200 vuoden kuluttua.
Äidit ottavat tuplasti enemmän vastuuta sairaasta lapsesta kuin isät.
Kirjailija, toimittaja Eveliina Talvitie muistutti, että yhteiskunnan arvojen ja päättäjien puheiden on muututtava. Esimerkiksi infrastruktuurihankkeista puhutaan investointeina, hoivasta kuluna.
– Kun ajattelussa päästään aidosti tasa-arvoisempaan suuntaan, niin hoivakin nähdään investointina, Talvitie toteaa.
”Isän oikeus ja velvollisuus”
Ruotsissa ja Islannissa isät käyttävät vanhempainvapaita Suomea enemmän. Tilaston mukaan suomalaisten isien osuus maksetuista vanhempainrahoista vuonna 2015 oli vajaat 10 prosenttia, kun Ruotsissa osuus oli runsaat 26 prosenttia ja Islannissa lähes 30 prosenttia.
Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö kertoi Ruotsin järjestelmän olevan joustava ja rohkaisevan isiä vanhempainvapaalle.
– Vanhempainvapaa nähdään Ruotsissa isän oikeutena ja velvollisuutena.
Islannissa 2000-luvun alussa isien vanhempainvapaakiintiö säädettiin pakolliseksi.
Kotiäidit vastaus työvoimapulaan
Vanhempainhoitovapaan tasaamisen vanhempien kesken nähdään lisäävän sukupuolten tasa-arvoa työssä ja palkkauksessa. Esille on noussut myös työntekijöiden tarve nykyisen työvoimapulan aikana.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Ilkka Oksala kannustaisi äitejä työelämään lyhentämällä hoitovapaata puoleentoista vuoteen nykyisen kolmen vuoden sijaan.
– Sillä olisi merkittävät vaikutukset työmarkkinoihin.
Keskustalainen poliitikko Terhi Peltokorpi nostaa esiin tarpeen lisätä varhaiskasvatuksen resursseja, jos äidit palaavat työelämään nykyistä aikaisemmin.
– Puolivuotiaan hoitopaikka on kunnalle kalliimpi kuin kolmevuotiaan, Peltokorpi muistuttaa.
Äitien urapolku rajallinen
Ekonomiliiton miesjäsenistä 38 prosenttia kokee, että oma ura on tärkeämpi kuin puolison. Vielä opiskeluvaiheessa 12 prosenttia oli samaa mieltä, selviää Ekonomiliiton kyselystä.
– Opiskelijana ajatellaan tasa-arvoisesti, mutta työelämässä ajatukset muuttuvat, Suomen Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä sanoo.
18 prosenttia työssäkäyvistä naisjäsenistä puolison ura on tärkeämpi. Opiskelijavaiheessa osuus oli neljä prosenttia.
Hyypän mukaan asiantuntija-asemassa olevilla naisilla perhevastuu jakautuu perinteisemmin kuin keskijohdossa tai johdossa toimivilla.
Selvityksen mukaan Ekonomien jäsenistä äidit ottavat tuplasti enemmän vastuuta sairaasta lapsesta kuin isät. Näin naisilla ei ole tasavertaista mahdollisuutta keskittyä uraansa.
– Äidit ottavat vastuuta sairaan lapsen hoidosta työaikana, isät vapaa-aikana, Hyyppä tiivistää.