Synnytykset loppuvat Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa sijaitsevassa Oulaskankaan sairaalassa tämän vuoden loppuessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Anne Huotari kertoo sairaanhoitopiirin nykyisen johdon ja hallituksen tehneen kaikkensa synnytysten jatkumisen puolesta, mutta Valviran päätöksen jälkeen ei ole mitään tehtävissä.
Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen on pettynyt ja tyrmistynyt Valviran tekemästä ratkaisusta. Hänen mukaansa sairaanhoitoa ja synnytystoimintaa on keskitetty rajusti Juha Sipilän hallituksen valtakaudella ja keskustalaisten ministerien johdolla.
– Tämä on iso kolaus niin perheille, henkilökunnalle kuin alueelliselle tasa-arvolle, jonka luulisi olevan myös kepulle tärkeä asia, Hänninen toteaa.
Päivystysasetuksessa tiukat rajat
Synnytystoiminnan loppumisen taustalla on ns. päivystysasetus, joka asettaa ympärivuorokautista päivystystä tarjoaville yksiköille hyvin tiukat vaatimukset. Asetuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa hoidetaan vähintään noin tuhat synnytystä vuodessa.
Synnytyksiä hoitavassa sairaalassa tulee olla myös kiireellisen hoidon antamiseen tarvittava määrä kätilöitä ja leikkausta avustavaa henkilökuntaa sekä tarvittavat tilat, välineet ja laitteet. Valviran päätöksen mukaan Oulaskankaalla asetuksen vaatimukset eivät täyty.
– Käsittämätöntä, että päätöstä lakkauttaa turvalliset synnytykset Oulaskankaalla perustellaan potilasturvallisuudella samaan aikaan, kun tietoisesti ajetaan äidit synnyttämään takseihin ja ambulansseihin. Matkasynnytys on riski sekä vastasyntyneelle että äidille, Hänninen sanoo.
Jo edellinen hallitus aloitti kiristykset
Anne Huotarin mukaan lakkauttamisprosessi alkoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kiristyneistä synnytyksiin liittyvistä päivystysasetuksista, joita on tehty vuodesta 2014 alkaen. Niiden taustalla ovat valtiovarainministeriön säästötavoitteet. Viralliseksi perusteeksi kerrotaan potilasturvallisuus, vaikka maassamme synnytyksiin liittyvä kuolleisuus on yksi maailman alhaisimpia.
– Synnytysten osalta päivystysasetuksen kiristykset alkoivat vuonna 2014, jolloin ministeri Susanna Huovisen (sd.) asetuksella määriteltiin tuhannen synnytyksen raja ja synnytyssairaalan 24 tunnin valmius hätäleikkauksiin. 2016 ministeri Juha Rehula (kesk.) kiristi edelleen päivystysasetusta synnytyssairaaloiden osalta, Huotari kertaa.
Nyt annettu Valviran päätös ja tulkinta asetuksesta osoittavat hänen mukaansa, että käytännössä synnytystoimintaan vaaditaan keskussairaalatasoinen päivystys.
Oulaskankaan aluesairaalaan ei sellaista voida perustaa, koska se vaatisi sellaisia erikoislääkäriresursseja, joita ei ole saatavilla. Lisäksi se vaatisi muiden OYS-erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien hyväksynnän, eikä sellaista ole saatavissa, sillä pohjoisen sairaaloilla on jo nyt erikoislääkäreistä pula, selvittää Huotari Oulaskankaan synnytysten päättymisen taustoja.
Keskittämistä asetuksia antamalla
Ex-kansanedustaja Huotari pitää ongelmallisena, että erikoissairaanhoidon keskittämistä ajetaan asetuksilla, jolloin niistä ei juurikaan käydä etukäteen julkista keskustelua, eivätkä kansanedustajat voi niihin vaikuttaa riittävästi eduskunnassa.
Asetuksilla palveluiden keskittäminen ei koske Huotarin mukaan pelkästään synnytyksiä, vaan myös työnjakoasetuksella tullaan keskittämään leikkaustoimintaa myös koko Pohjois-Suomen alueella.
Katja Hänninen kertoo syntyneensä Oulaskankaalla kohta 39 vuotta sitten.
– Jo silloin synnytystoiminta oli turvallista ja hoito laadukasta kuten tänäänkin. Ministeri Saarikon on kiireesti muutettava asetusta vastaamaan todellisuutta ja turvaamaan alueen ihmisten palvelut, vaatii Hänninen.