Hallituksen ajama muutos irtisanomislakiin on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n mielestä tarpeeton poliittinen temppu, jonka hyödyt jäävät olemattomiksi. Liiton hallitus on tyytymätön kolmikannassa valmisteltuun uuteen versioon. Muun muassa yrityskokoon perustuvan irtisanomiskynnyksen, sukupuolen ja työllisyysvaikutuksia tulisi arvioida tarkemmin.
Koko hanke on perimmiltään yrittäjäjärjestöjen nöyristelyä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sivaltaa.
– Edes hallituksen omien selvitysten mukaan lakimuutoksen vaikutusta työllisyyteen ei tiedetä. Mahdolliset vaikutukset ovat asiantuntijoiden mukaan niin pieniä, että niillä ei ole merkitystä. Hallituksen ainoa syy ajaa koko hanketta tuntuu olevan halu miellyttää yrittäjäjärjestöjä samalla talloen matalapalkka-alojen työntekijät jalkoihinsa.
JHL:n hallitus päätti keskiviikkona lopettaa tältä erää poliittisen työtaistelun, jolla liitto on vastustanut irtisanomislakia. Tarpeen vaatiessa järjestöllisten toimien tarvetta harkitaan uudelleen.
Niemi-Laine muistuttaa, että JHL ja muu ay-liike sai poliittisilla lakoilla hallituksen muuttamaan alkuperäistä lakiesitystä huomattavasti.
– Lakiesityksestä poistettiin mielivaltainen henkilömääräraja, joka olisi jakanut työntekijät irtisanomissuojan osalta tiukasti kahteen kastiin. Samalla hallitus tajusi, että karenssia on lyhennettävä. JHL:n ja koko ay-liikkeen vahva painostus johti siihen, että henkilöperusteisesta irtisanomisesta johtuva karenssi lyhenee 90 päivästä 60 päivään. Vielä keväällä hallitus kaavaili myös, että alle 30-vuotiaille voisi tehdä määräaikaisia työsopimuksia ilman perusteluita. Tämä esitys saatiin kokonaan nurin.
Vahva kolmikanta tekee Suomessa paluuta, Niemi-Laine sanoo.
JHL:n hallitus vaatii, että työttömiä kyykyttävä aktiivimalli otetaan uuteen, kolmikantaiseen arviointiin. Myös niin kutsuttu aktiivisen työnhaun malli eli aktiivimalli kakkonen on tarkoitus valmistella kolmikantaisesti.