UP/Mika Peltonen

Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä Water Scarcity Atlas havainnollistaa veden niukkuutta ja sen syitä eri puolilla maailmaa. Se auttaa jokaista tekemään arjessaan parempia vesivalintoja.

Kuinka vakava vesipula maailmaa vaivaa, apulaisprofessori Matti Kummu?

– Riippuu mittareista. Mutta melkein millä mittarilla tahansa yli puolet maailman väestöstä asuu alueella, joka kärsii jonkinasteisesta vesipulasta.

Loppuuko maailmasta puhdas juomavesi?

”Ihmiset tietävät veden kulutuksestaan vain sen, mitä he käyttävät.”

– Ei se koko maailmasta lopu, mutta jostakin osasta maailmaa se saattaa loppua. Kyllähän maailmassa hurjasti vettä on, mutta puhdas vesi ei ole siellä, missä on ihmisiä.

– Jos katsomme, kuinka paljon vettä ihminen käyttää, niin noin 90 prosenttia siitä vedestä menee ruuan tuotantoon. Ihminen juo kolme litraa vettä päivässä. Ruuanlaittoon siitä kuluu 2 000–4 000 litraa.

Missä päin maailmaa juomaveden puute on kaikkein pahin?

ILMOITUS

– Pelkästä puhtaasta juomavedestä kriittisin puute on Lähi-idässä, eteläisessä Aasiassa ja itäisessä Afrikassa.

Kannattaisiko Suomesta viedä vettä maailmalle?

– En usko, että pelkän veden vieminen kannattaisi. Olemme tutkineet viime vuosina vesi-intensiivisten ruokien liikkumista ympäri maailmaa. Tällaisen ruuan mukana kulkevan piiloveden vienti olisi paljon järkevämpää kuin pelkän veden vienti.

– Suomestakin olisi järkevämpää viedä veden sijasta kilo nautaa, jonka tuotantoon menee 10 000 litraa vettä. Tällä tavalla vettä liikkuu maailmassa miljoonia litroja päivässä.

Aalto-yliopiston mukaan suomalaisilla on monia keinoja vähentää veden kulutusta?

– Ihmiset tietävät veden kulutuksestaan vain sen, mitä he käyttävät. Meilläkin suurin osa käytettävästä vedestä menee ruokaan, josta ehkä yksi neljäsosa menee hukkaan.

– Koska lihan tuottaminen on resurssien puolesta tosi tehotonta, sen sijaan kannattaisi painottaa kasvisruokaan. Uudet proteiinilähteet, esimerkiksi Nyhtökaura ja härkäpavuista tehty Härkis, ovat noin 20 kertaa vesitehokkaampia kuin liha.

– Kasvisruuan suosimisella ja ruokahävikin vähentämisellä jokainen suomalainen voi säästää vettä.