Johan Alén

Suomen velkaantumisaste nousisi nopeasti yli 60 prosentin, jos valtion syliin kaatuisi vain kahden miljardin edestä kotimaisia lainoja. Takausten määrä suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen oli toissa vuonna liki 18 prosenttia.

Valtio joutui lamavuosina takaamaan Suomessakin pankkien vakavaraisuutta. Tällä erää vastaavaa riskiä ei ole. Valtion talouden riskit ovat nykyisin vientitakuissa, kuntasektorin veloissa ja äkillisissä kriiseissä.

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen velkaantumisaste nousisi nopeasti yli 60 prosentin, jos valtion syliin kaatuisi kahden miljardin edestä kotimaisia lainoja.

Valtio takaa viime kädessä muiden muassa Finnveran vientiluotot ja Valtion asuntorahaston antamat lainat.

Kuntien ja kuntayhtymien kasvavat velat huolettavat valtiovarainministeriötä jonkin verran.

Tulevien hallitusten pitäisi saada tarkempi selko kaikista valtion ehdollisista talousvastuista, valtiovarainministeriön järjestämässä koulutustilaisuudessa todettiin.

Suomen valtiontakaukset ovat suhteellisesti suurimmat koko Euroopan unionin alueella. Takausten osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli toissa vuonna liki 18 prosenttia. Vastaava osuus oli Saksassa 11 prosenttia ja Ruotsissa 5.

ILMOITUS

Stressitestissä kauppasodan uhka

Valtiovarainministeriön tekemässä stressitestissä oletettiin, että ulkoisesta syystä, esimerkiksi kauppasodasta, johtuva kysyntäsokki leviäisi Suomeen.

Stressitestissä oletettiin, että bruttokansantuote kutistuu kolmena vuonna peräkkäin ja verotulot vähenevät 5 miljardia suhteessa nykyiseen kehitykseen. Työttömyys- ja korkomenot kasvaisivat 2 miljardia. Skenaariossa Finnveran ja Valtion asuntorahaston vastuista syntyisi yhteensä 2,1 miljardin luottotappiot.

Näiden seurauksena velkaantumisasteemme nousisi yli 65 prosentin. Euroopan unionin suosituksen mukaan velkaantumisaste ei saa ylittää 60:tä prosenttia. Velkaantumisaste vaikuttaa maan luottoluokitukseen ja uusien lainojen korkotasoon.

Testi tehtiin Euroopan pankkiviranomaisen EBAn skenaarion pohjalta.

Finnverassa voi piillä riskejä

Valtiontakaukset ovat kasvaneet vuodesta 2010 liki 30 miljardia. Yli puolet takauksista koskee Finnveran vientiluottoja. Valtiovarainministeriön VM-akatemiassa pohdittiin, onko tervettä tukea markkinaehtoista vientiä valtion takauksilla. Tukea on perusteltu suppealla vientisektorilla.

Toiseksi eniten valtion takauksia on Valtion asuntorahastolla, noin 15 miljardin edestä.

Euroopan rahoitus- ja vakausvastuiden osuus on alle kymmenen miljardia. Opintolainojen ja muiden lainojen osuus on pieni.

Lisätakauksia voidaan tehdä yhteensä 93 miljardiin euroon saakka. Eduskunnan myöntämistä valtuuksista on käyttämättä vajaa puolet.

Kuntien sote-lainat siirtyvät valtiolle

Takauksien ja takuiden lisäksi valtiolla on välillinen vastuu myös pankkisektorista ja paikallishallinnon lainoista.

Pankkisektorimme on kansainvälisten arvioiden mukaan kestävällä pohjalla. Tosin Nordean pääkonttorin siirto Suomeen kasvattaa pankkisektorimme koon nelinkertaiseksi bruttokansantuotteeseen verrattuna. Pankkien keskinäisistä vastuista on nyt sovittu paremmin kuin edellisen rahoituslaitoskriisin aikana.

Kuntien ja kuntayhtymien kasvavat velat huolettavat valtiovarainministeriötä jonkin verran. Lainakanta on kasvanut merkittävästi viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

Kuntien lainat olivat vuoden lopussa 16 miljardia, ja koko kuntakonsernin lainakanta 33,7 miljardia. Muun muassa uusiin sairaalakiinteistöihin otetut lainat siirtyvät sote-uudistuksessa valtion suoriksi vastuiksi.