Tehotarkastuksen taustaa
Rakentamisen kiireisen aikataulun vuoksi torninostureiden päivittäinen ja viikoittainen tarkistus voivat jäädä tekemättä. Tarkastamaton tai puutteellisesti tarkastettu torninosturi voi olla vaarallinen työmaalla työskenteleville ja myös sivullisille kaupunkilaisille.
Torninosturikuljettajan vuosittaiset ylityömäärät saattava ylittyä. Torninosturin ajaminen väsyneenä on vaarallista.
Pilvenpiirtäjiä rakennetaan yhä enemmän. Torninosturista pelastautuminen pitäisi suunnitella kaikilla työmailla. Rakennusliitto edellyttää hissiä torninosturin ensisijaiseksi nousutieksi tikkaiden sijaan. Hissi takaisi nopean pelastautumisen.
Rakennusliitto haluaa, että alamiehen ammattipätevyyttä vahvistetaan lisäämällä koulutusta.
Viivästys nosturityön aloittamisessa voi aiheuttaa melkoisen sotkun työmaalla.
– Jos elementtikuorma on tilattu pihalle aamukuudeksi ja elementtiryhmän kuusi miestä ja alamies odottavat valmiina, mutta jos torni ei toimi, jää purku tekemättä. Seitsemältä on tulossa jo seuraava kuorma työmaan ahtaalle purkupaikalle. Jos torninosturi alkaa toimia vasta kello yhdeksältä, koko päivä on sekaisin, kuvaa Munkkiniemen rakennustyömaan vastaava mestari Tuomo Miettinen ei-toivottua päivän alkua.
Alamies on torninosturin kuljettajan tärkein yhteysmies maan päällä. Nimitys tulee siitä, että hän työskentelee maantasolla ohjaten torninosturilla tehtäviä nostoja.
Kävimme tutustumassa nosturikuljettajan työhön päivänä, jolloin Rakennusliiton edustajat tekivät torninostureiden turvallisuuteen liittyvää tehotarkastusta.
Ennen torniin kiipeämistä nosturinkuljettajan työstä ja torninosturin toiminnasta työmaalla keskusteltiin Skanskan työmaakopilla isomman porukan kanssa. Istunto osoitti sen, miten tarkkaa suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä työporukalta vaatii, kun rakennetaan keskellä kaupunkia. Vaarat työmaalla ovat monet. Niistä muistutti Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen:
– Häiriöttömyys on tärkeää työmaalle. Kuten on turvallisuuskin. Voi vain arvailla, mitä tapahtuu, jos kymmenen tonnin kantamuksen kanssa kääntyvä kone ykskaks pysähtyy.
Tarkastus käynnistää työpäivän
Torninosturin kuljettajalla on rakennustyömaalla narut käsissään. Hänellä pitää olla yhteydet alas, ennen kaikkea alamieheen, ja hänellä pitää olla hyvät näkymät mahdollisimman moneen työmaan kolkkaan. Radiomiehet ovat tarvittaessa nosturikuskin silmiä alhaalla. Kuljettajalla pitää olla varmuus siitä, että nosturi on kunnossa, kun hän hyttiin nousee.
Jo 45 vuotta torninosturia kuljettanut Haverinen aloittaa työpäivänsä tarkastamalla nosturinsa toiminnot juuri niin kuten Rakennusliiton, Talonrakennusteollisuus ry:n ja Rakennuskonepäälliköt ry:n yhdessä sopimissa torninosturiohjeissa määrätään.
– Siinä katsotaan ohjaus ja nosturirata, kokeillaan jarrut ja turvalaitteet. Katsotaan että ylipäänsä kaikki toimii, Haverinen selvittää.
Alamies on nosturikuskin oikea ja vasen käsi.
Talviaika on kaiken aikaa vaarallinen.
– Jos koneessa on vikaa, jarrut vaikka pettää niin kuin sattui kerran pakkasaamuna, kun jarrurummulle oli päässyt öljyä. Kaikki toimi normaalista siihen hetkeen asti, mutta sitten laatta luisti. Semmoinen vähän ravistelee nosturia, Haverinen toteaa ja lisää, että siinä voi vähän oma pumppukin ottaa ylimääräisiä kierroksia.
– Sen vuoksi tämä päivittäinen tarkastus on tärkeä.
Paljon asioita näkee jo kiivetessä ylös nosturin runkoa pitkin.
– Siinä tulee katsottua liitokset ja siinä näkee kääntökehän, hän sanoo.
Haverinen tekee myös ohjeissa määrätyn viikkotarkastuksen itse.
– Sen teen monessa osassa. Yhtenä päivän katson rungon liitoksia ja toisena päivänä käyn katsomassa puomin ja huipun.
Ulkoistaminen uhka
Vierellä kuunteleva Jääskeläinen nyökyttelee.
– Tarkastus sopii parhaiten kuskille itselleen.
Aikaisemmin pääurakoitsijalla on pääsääntöisesti omat torninosturit ja kuljettajat.
– Nyt tilanne on muuttunut. Isot toimijat ovat myyneet pois konevarikoitaan ja ulkoistaneet kuljettajansa, Jääskeläinen kertoo.
Jääskeläistä ulkoistaminen huolestuttaa.
– Vuokrakuljettaja soittaa usein ongelmatilanteessa konevuokraajalle ja ratkaisua etsitään heidän kesken, vaikka työmaan mestarin pitäisi saada tieto siitä, että kone on rikki, hän sanoo.
Hinta vai laatu?
Skanskan vastaava mestari kertoo, että heidän työmaalla vuokrakuskeja käytetään vain lomien ja sairastapauksien yhteydessä tuuraajina.
Tilanne voi pahimmillaan olla se, että yksi yrittäjä toimittaa torninosturin työmaalle, toisesta tulee kuljettaja ja koneen tarkastukset tekee kolmas yritys. Tämä on Rakennusliiton mukaan nykyisin jo hyvin yleistä.
– Siten saadaan hinnat alas ja tyhjäkäynti pois, Jääskeläinen selvittää. Toiminnan turvallisuus valitettavasti kärsii.
Tehokas viikkotarkastus vie Jääskeläisen mukaan tunnin tai kaksi.
– Jos koneen pitää pyöriä koko ajan, silloin joku muu vuokrafirmasta tulee tekemään tarkastuksen. Onpa törmätty myös siihen, että tarkastus tehdään paperipohjaisesti. Tietysti tämmöiseen itsepetokseen ei kannata lähteä.
Vuokrakuskeja vierastetaan
Pentti Haverinen tietää, että työmaalla vuokrakuskeja vierastetaan.
– Tutun porukan kanssa on helpompi toimia. Tuuraajan kanssa työ hidastuu ja riskiä synnyttää se, että vuokrakuski ei tunne aina vakiintuneita nimityksiä, aina tälle ei edes se ole selvää, missä on talon eteläpuoli, jonne jotain pitäisi nostaa, hän konkretisoi.
Isot toimijat ovat myyneet pois konevarikoitaan ja ulkoistaneet kuljettajansa.
Alamieheltä tulee jälkikäteen usein kommenttia, jos nosturinkuljettajana on ollut joku tuuraaja. Haverinen tietää tutun, pitkäaikaisen kuljettajan merkityksen työmaalle.
– Jos meikäläinen on pois, koko työmaa halvaantuu.
Silti kiusausta mennä sairaana töihin ei ole ollut.
– Ei sentään. Siinä on taas omat riskinsä, hän sanoo.
Haverinen korostaa nosturinkuljettajan vastuuta työmaan turvallisuudessa, mutta myös sen ympäristössä, jossa kulkee jatkuvasti kävelijöitä, pyöräilijöitä ja autoja.
Kiirettä riittää
Pentti Haverinen aloitti nosturinkuljettajana Puolimatkassa, siirtyi sitten Polarille, jossa vierähti lähes 20 vuotta. Vuodesta 1996 lähtien hän on ollut Skanskan leivissä. Työvuosia rakennusalalla hänelle on kertynyt kaikkiaan 50. Tammikuussa ikää tulee täyteen 68 vuotta.
– Olen pohdiskellut, miten sitten. Työyhteisö on ollut minulle tärkeä. Ehkä voin eläkeläisenäkin vielä tehdä näitä pätkähommina, hän miettii.
Pitkän työuran aikana rakennusala on muuttunut paljon.
– Työvoima on vähentynyt. Se on silmiinpistävin muutos, Haverinen sanoo. Kiirettä on ollut aina.
Työmaakopilla puhe kääntyy uudellaan vuokramiehiin. Tapio Jääskeläinen nimittäin kertoo, että jollain työmailla myös alamies voi olla vuokramies.
– Päivän tarpeeseen tuuraamaan tuleva alamies, jolla ei välttämättä ole osaamista tarpeeksi, on se työmaan heikoin lenkki, vaikka alamiehen pitäisi olla niistä maan päällä työskentelevistä tärkein kaveri, Jääskeläinen sanoo.
Jatkuvaa perehdyttämistä
Skanska käyttää yhä paljon omia työntekijöitä, mutta Jääskeläinen tuntee työmaita, joissa ei enää ole omaa väkeä kuin mestarikunta ja työsuojeluvaltuutettu. Loput on vuokramiehiä.
– Tällainen tilanne luo hitonmoisen paineen työnjohdolle, kun kävijöiden osaamistaustat ei ole selvillä.
Puheeseen yhtyy myös tehotarkastukseen osallistunut Rakennusliiton Uudenmaan aluetoimiston päällikkö Vilppu Oikarinen. Hän tietää, että työmailta löytyy sellaisia nosturinkuljettajan ja alamiehen kanssa työskenteleviä runkoryhmiä, joissa jokainen kaveri saattaa olla eri vuokrafirmasta.
– On 5-6 kaveria, joita pääurakoitsijan työnjohtaja yrittää opastaa niin, että homma etenee. Jos ryhmässä joku ei ole hyvä, soitetaan vuokrafirmaan ja otetaan toinen. Silloin työnteko on jatkuvaa perehdyttämistä, Oikarinen kuvailee.
Pahimmillaan tilanne voi hänen mukaan olla se, että runkoryhmällä ei ole edes yhteistä kieltä.
Kohti korkeuksia
Nyt on maanpäälliset asiat puhuttu. Työmaa odottaa jo Haverista puikkoihin. Lähdemme hänen johdattamanaan kuvaajan kanssa kiipeämään nosturiin, joka vierailupäivänämme oli 43 metrin korkeudessa. Rakennettava talo on jo huipussaan. Siitä tulee 9-kerroksinen. Pian muurarit alkavat työnsä alhaalla. Kerrostalo saa tiiliverhon.
Mutta nyt kiivetään ylös. Nosturinkuljettajat joutuvat kiipeämään ohjauskoppiinsa useita kertoja päivässä. Aamulla ylös, kahvitauolla alas ja taas hetken päästä ylös. Sama lounastauolla ja vielä iltapäiväkahvilla. Haverinen kertoo nauttivansa iltapäivän kahvit ylhäällä, siten säästyy yksi kiipeäminen.
Vaikka kiipeäminen tuo liikuntaa kuljettajalle melko paljon, istumista on silti enemmän. Haverinen sanoo, että iltasella on hoidettava kuntoaan, sillä muuten ei jaksa vetää työpäivää.
Ylhäällä Haverinen avaa heti radioyhteyden alamieheen ja työt alkavat. Ensimmäinen siirrettävä lasti pitää laskea talon nurkan taakse, jonne näkee kameran avulla. Siinä kohdin apuun tulevat alhaalla olevat radiomiehet.
– Alamiehen pitää hallita merkinannot ja radiopuhelimet ja hänen pitää osata tehdä taakan sidonnat oikein. Korkeissa nostoissa ei kuljettaja aina näe kaikkea tarkoin. Hänen pitää pystyä luottamaan alamieheen, että taakka on kiinnitetty oikein, Jääskeläinen selvittää.
Työnsä lomassa Haverinen harmittelee sumuista päivää.
– Aurinkoisella ilmalla täältä näkee satamaan ja merelle, kun ruotsinlaivat saapuvat, Pentti Haverinen sanoo.
Jätämme kuljettajan torninosturiinsa ja laskeudumme maan kamaralle. Sumuisena päivänä tikkaiden askelmat ovat märät ja saa olla tarkkana, ettei jalka tai käsi luiskahda.
Tehotarkastuksen taustaa
Rakentamisen kiireisen aikataulun vuoksi torninostureiden päivittäinen ja viikoittainen tarkistus voivat jäädä tekemättä. Tarkastamaton tai puutteellisesti tarkastettu torninosturi voi olla vaarallinen työmaalla työskenteleville ja myös sivullisille kaupunkilaisille.
Torninosturikuljettajan vuosittaiset ylityömäärät saattava ylittyä. Torninosturin ajaminen väsyneenä on vaarallista.
Pilvenpiirtäjiä rakennetaan yhä enemmän. Torninosturista pelastautuminen pitäisi suunnitella kaikilla työmailla. Rakennusliitto edellyttää hissiä torninosturin ensisijaiseksi nousutieksi tikkaiden sijaan. Hissi takaisi nopean pelastautumisen.
Rakennusliitto haluaa, että alamiehen ammattipätevyyttä vahvistetaan lisäämällä koulutusta.