Tuire Tuomisto
Valmistui teatterikoulusta viime vuonna. Sitä ennen toiminut vapaissa teatteriryhmissä ohjaajana ja näyttelijänä Saksassa ja Suomessa.
Kotkan kaupunginteatterin Naapuri-näyttämöllä on 1. marraskuuta ensi-illassa Mar1a918. Esitys radikalisoitumisesta. Esitys on saanut inspiraationsa Raija Westergårdin Maria-kirjasta, joka kuvaa työläisnaisen liittymistä punakaartin sotilaaksi vuonna 1918 mutta puhuu paljon äärioikeistosta. Mistä on kyse, ohjaaja Tuire Tuomisto?
Mustavalkoisuus houkuttaa helppoudella.
– Romaanissa jäin miettimään erästä kohtaa, dokumentaariseen aineistoon perustunutta punakaartiin värväävää puhetta ja tällaisten ilmiöiden yhteyttä nykypäivän ääriliikkeisiin. Eli miksi ihminen radikalisoituu ja mitä siinä tapahtuu. Luin paljon muutakin asiaan liittyvää, ja päädyin siihen, että kiinnostavampaa kuin tehdä toisintoa sata vuotta sitten käydystä sodasta on miettiä miksi näin tapahtuu. Katsoa 1918 tapahtumia radikalisoitumisena jotain vastaan, jonkin puolesta.
Esityksen ennakkotiedoissa pohditaan, onko solidaarisuus yhteiskuntaa kannatteleva vai tuhoava voimavara. Mihin itse päädyit?
– Mitään tyhjentävää vastausta en pysty antamaan. Tässä on mietitty vaikkapa mittasuhteita, sitä, pitäisikö meidän kaikkien radikalisoitua. Tai että radikalisoituminen voi olla muutakin kuin sitä että ajetaan rekalla väkijoukkoon. Ääriliikkeissä vetoavaa on me-henki. On me ja sitten on ne toiset. Se mihinkään kuulumattomuus voi ajaa ääriliikkeeseen, jossa uskotaan olevan solidaarisuutta ja me-henkeä.
Voiko siis vuoden 1918 tapahtumiin johtaneen radikalisoitumisen ja nykypäivän äärioikeiston nousun rinnastaa?
– Voi rinnastaa, mutta ei aatteena vaan mekanismina, miten johonkin liitytään.
Asiantuntijana esityksessä on ollut Esa-Henrik Holappa, joka on Suomen Vastarintaliikkeen ex-johtaja. Mitä hänen haastattelunsa tuo esitykseen?
– Hänen tarinaansa käytän kouluesimerkkinä siitä, miten radikalisoituminen tapahtuu. Siitä selviää, että prosessi voi olla tosi pitkä ja näkymätön, hiljainen ja yksityinen.
Mikä esityksen viesti on?
– Ei ole mitään yhtä viestiä. Mutta yksi voisi olla Holapan kirjasta Minä perustin uusnatsijärjestön löytyvä ajatus siitä, että ne jotka haaveilevat uusnatsismin uudesta noususta, niin terveiset heille: viha ei kannata. Ja sitten on tämä mustavalkoisuuden houkutus, kun voi sanoa, että tuo on väärin, tuo on oikein. Se on niin helppoa. Vaikka eihän maailma muutu yksinkertaiseksi, vaikka siinä olisikin pinot oikealle ja väärälle; ihminen on niin monimutkainen ja hidas kaikessa.
Tuire Tuomisto
Valmistui teatterikoulusta viime vuonna. Sitä ennen toiminut vapaissa teatteriryhmissä ohjaajana ja näyttelijänä Saksassa ja Suomessa.