Lehtikuva/Jonathan Nackstrand

Puolustusvaliokunnan jäsen puhuu provokaatioista Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan muuttamiseksi.

Suomi osallistuu parhaillaan massiiviseen, kylmän sodan jälkeisen ajan suurimpaan sotaharjoitukseen Norjassa. Trident Juncture -harjoitukseen osallistuu 50 000 sotilasta ja siinä harjoitellaan Naton 5. artiklan käyttöönottoa.

Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Markus Mustajärvi (vas.) sanoo Suomenkin olevan mukana harjoituksessa täysimittaisesti.

– On turha puhua kumppanimaan roolista tai kansallisesta lähtökohdasta. Harjoitus on aggressiivinen voimannäyttö ja osa Yhdysvaltain pullistelupolitiikkaa.

Mustajärvi jatkaa tällaisen harjoitustoiminnan johtavan väistämättä kansainvälisen tilanteen kiristymiseen pohjoisessa. Venäjä ilmoittikin jo vastatoimenaan aloittavansa oman ohjusharjoituksensa Naton harjoitusalueen keskellä.

– Suomi ei kaipaa räyhän- vaan rauhanpolitiikkaa, Mustajärvi sanoo.

ILMOITUS

– Kansainvälisillä sotaharjoituksilla halutaan muuttaa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Mustajärvi muistuttaa nyt käynnissä olevan sotaharjoituksen liittyvän laajempaan kuvioon. Jokin aika sitten Nato halusi tuoda Lappiin ”pahamaineisia” B52 -pommittajia. Tämän kuun 19. päivä Rovaniemelle piti laskeutua yhdysvaltalaisia F22 Raptor -häivehävittäjiä. Operaatio kuitenkin keskeytettiin. Kummassakin tapauksessa haettiin Mustajärven mielestä provokaatiota tavoitteena Suomen ulkopoliittisen linjan horjuttaminen.

– Ensi vuoden alussa Suomi osallistuu Bold Quest -sotaharjoitukseen. Se järjestetään Suomessa, mutta harjoitusta johtaa Yhdysvallat. Se osoittaa, kuinka kaltevalla pinnalla Suomi jo on kansainvälisessä harjoitustoiminnassaan.

– Bold Quest -harjoitus poikkeaa myös kahdella muulla tapaa aiemmista harjoituksista: siihen liittyy infrastruktuurin rakentamista ja erillinen Naton erikoisjoukkojen harjoittelu itärajalla.

Mustajärven mukaan kysymys kuuluu, kuinka paljon nämä harjoitukset muuttavat muotoaan ja mitä niihin tulee lisää sen jälkeen, kun ne on esitelty Tasavallan presidentille ja ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle.