Indonesian faktat:
Saarivaltio Kaakkois-Aasiassa
Asukkaita 267,6 miljoonaa
Kansallisen köyhyysrajan alla 9,8 % (2018)
Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 92,8 %
Hiilidioksidipäästöt (tonnia/asukas) 1,8 (2014)
Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,7 USA: 16,5
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 116/188
(Lähde: YK)
Viime ajat Indonesia on ollut otsikoissa Sulawesin saaren tuhoisan maanjäristyksen vuoksi. Samaan aikaan maa jatkaa ponnistuksia leikatakseen mittavia kasvihuonekaasupäästöjään.
On arvioitu, että Indonesian kuivatut suot ja niillä syttyneet maastopalot ovat tuottaneet enimmillään jopa viisi prosenttia ihmiskunnan aiheuttamista päästöistä. Näin tapahtui ainakin vuonna 2015, jolloin el Niño -sääilmiö aiheutti Kaakkois-Aasiassa laajaa kuivuutta ja erityisen paljon turvepaloja.
Vuonna 2012 Indonesian YK:lle ilmoittamat kasvihuonekaasupäästöt vastasivat 1,453:a gigatonnia hiilidioksidia, missä oli 0,459 gigatonnia kasvua vuodesta 2000. Lähes puolet päästöistä aiheutui maankäytön muutoksista, joihin kuuluvat metsien hävittäminen ja turvepalot.
Koko maailmassa ihmisen aiheuttamat päästöt ovat nyt noin 36 gigatonnia vuodessa. 268 miljoonan asukkaan Indonesia on maailman neljänneksi suurin valtio, ja se lukeutuu kymmenen suurimman päästäjän joukkoon.
Vuonna 2015 Indonesia asetti tavoitteeksi leikata päästöjään omin avuin 29 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos kansainvälistä tukea ja rahoitusta löytyy, voidaan yltää 41 prosentin vähennykseen.
Lisää kasvua, mutta kestävästi
Indonesian Balilla pidettiin lokakuun puolivälissä Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vuosikokoukset. Niiden yhteydessä julkistettiin Indonesian suunnitelmat vähähiilisestä tulevaisuudesta.
Suunnittelu- ja kehitysministeri Bambang Brodjonegoro vakuutti, että Indonesia ryhtyy kestävän kehityksen pioneeriksi ja yksilöi päästövähennykset vuosien 2020–2024 kansalliseen kehityssuunnitelmaan. Tavoitteena on kiihdyttää talouskasvua, vähentää köyhyyttä ja alentaa päästöjä samaan aikaan.
– Indonesian linja on hyvin rohkea ja edellä monia muita valtioita. Onnistuessaan Indonesia näyttää muille hyvää esimerkkiä, Global Green Growth Instituten (GGGI) maaedustaja Marcel Silvius sanoo. GGGI on valtioiden välinen järjestö, joka etsii yksityisen sektorin rahoitusta vihreille hankkeille kehitysmaissa.
Indonesia tuottaa noin puolet maailman palmuöljystä.
Silviuksen mukaan Indonesia on toiminnallaan – varsinkin soiden kunnostamisella – osoittanut, että sinne kannattaa sijoittaa.
Ei uusia palmuviljelmiä
Indonesian presidentti Joko Widodo kielsi syyskuussa ministeriöitä ja alueviranomaisia myöntämästä uusia lupia öljypalmuplantaaseille ja kehotti myös suuntautumaan nykyisten palmuviljelmien alasajoon. Indonesia tuottaa noin puolet maailman palmuöljystä, ja viljelmiä varten on kaadettu miljoonia hehtaareja sademetsää.
Tammikuussa 2016 Indonesia perusti viraston, jonka tehtävänä on kunnostaa 20 000 neliökilometriä soita vuoteen 2020 mennessä.
Maailmanpankin ympäristöasiantuntija Ann Jeannette Glauber kehuu Indonesian ponnisteluja ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa, vaikka metsämaiden käytön hallinnassa ja valvonnassa on vielä haasteita. Kesällä paljastui, että suojelluille metsäalueille on syntynyt laittomia öljypalmuviljelmiä.
GGGI:n Silvius huomauttaa, että Indonesia tai mikään muukaan maa ei selviä ilmastohaasteista omin voimin.
– Tarvitaan valtioiden välistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja apua.
Indonesian faktat:
Saarivaltio Kaakkois-Aasiassa
Asukkaita 267,6 miljoonaa
Kansallisen köyhyysrajan alla 9,8 % (2018)
Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 92,8 %
Hiilidioksidipäästöt (tonnia/asukas) 1,8 (2014)
Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,7 USA: 16,5
Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 116/188
(Lähde: YK)