All Over Press

Lasten ja nuorten vapaa-ajasta kisaavat digitaalisen maailman laaja tarjonta ja moninaiset harrastukset. Kirjojen lukeminen on vähentynyt selvästi, vaikka toki lukutaitoa tarvitaan myös digimaailmassa.

Pisa-tutkimusten mukaan tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa Suomessa on OECD-maiden suurin. Lukutaito on kaiken koulutuksen ja oppimisen perusta, siksi tästä on syytä olla huolissaan.

Pojat eivät ole tasapäinen joukko, jonka lukuinnostuksen herättämiseksi voisi löytää yleispätevän keinon. Poikien sosiaaliseen rooliin ei lukuharrastus näytä istuvan yhtä helposti kuin tytöillä, vaikka mistään sukupuolisidonnaisesta luonnonlaista ei olekaan kyse.

Nuori lukija tarttuu helpommin kirjaan, jonka päähenkilöön on helppo samaistua iän ja kiinnostuksen kohteiden perusteella. Tytöille on tarjolla lukuisia kirjasarjoja. Yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille pojille tarjonta on vähäisempää.

Rakkaus kirjoihin syttyy helpoimmin pikkulapsena yhteisten lukuhetkien myötä. Myöhemmin lukuharrastuksen kynnys voi olla korkea, jos lukeminen ei ole koulussa sujunut hyvin.

ILMOITUS

Kirjoja voi aluksi lukea ääneen yhdessä: aikuisen kannustus ja lievä suostuttelu auttavat alkuun.

Kirja on elämänikäinen ystävä, kun sen kanssa on päässyt sinuiksi. Ohessa muutamia vinkkejä eri-ikäisille, etenkin pojille.

Alakoululaiselle

Runsaasti kuvitettu kirja kertoo, kuinka talot ja autot valmistetaan, miten internet toimii ja miten raha syntyy.

Kirja on tehty sarjakuvamaisesti, mutta ruutujen sijaan aukeamat aukenevat laajoiksi kuvapinnoiksi.

O.Ruzicka, A. Hetmerova: Opi miten kaikki toimii. Suomentanut Iiris Kalliola. Otava 2018.

Tokaluokkalaisen Akselin arjesta kertovassa kirjassa kuvataan pojan ja isomummin läheisiä välejä.

”Me lepäämme hiljaa. Minulla ja mummilla on yhteistä se, että meillä on liikaa aikaa. Äiti, isä ja isot yrittävät tehdä asioita nopeammin, säästää aikaa, me mummin kanssa koetamme tuhlata sitä”, pohtii Akseli.

Mummin vanhenemista ja toimintakyvyn heikkenemistä kuvataan ilman dramatiikkaa, luonnollisena asiana.

Mari Kujanpää: 102 askelta mummilaan. Kuvittanut Paula Mella. Otava 2018.

Helppolukuiset ja selkokieliset kirjat ja sarjakuvat voivat olla porttina vaativampiin kirjoihin.

Eemu kertoo omasta elämästään luontevan puhekielisesti. Pienistä arjen tapahtumista kehittyy jännittäviä ja hauskoja tilanteita. Puhekuplat keventävät tekstiä, luvut ovat parin sivun mittaisina sopivan lyhyitä vähemmän harjaantuneelle lukijalle.

Maarit Nurmi: Eemun tarinoita 2: Ihan varma karkkipäivä. Myllylahti Oy 2018.

Sarjakuvaharrastus voi olla portti sekä lukemiseen että omien tarinoiden kertomiseen. Tämä kirja antaa hyvät perustiedot ja kannustaa löytämään kokeilemalla oman tyylinsä. Yhtä oikeaa tapaa tehdä sarjakuvia ei ole, vaikka tietyt tekniikkakikat voivatkin helpottaa.

Tiina Konttila: Lasten sarjisopas. Kustantamo sets.fi 2018.

Yläkoululaiselle

Masi Tulppa ei ole mikään ryhmäsielu, mutta hän joutuu vanhempien painostuksesta kesäleirille. Koodausleiri olisi vielä menetellyt, mutta vapaata oli vain ilmaisutaidon leirillä. Oikeasti Masi olisi halunnut vain uuden pelikonsolin ja aikaa viimeistellä uusi sarjakuvateoksensa.

Tarinassa on syvällisempikin puoli: roolin taakse ei voi uskottavasti piiloutua, on paras olla oma itsensä.

Jari Mäkipää: Masi Tulppa – rooli päällä. Kuvittanut Jussi Kaakinen. Tammi 2018.

Tapani Baggen kirja ei nimestään huolimatta ole mikään rakkaustarina. Se kertoo bändistä nimeltään Burning Love. On mukana sopivasti orastavaa rakkauttakin.

Kirjan selkokieli on mukavaa lukea ja huumori kuljettaa tarinaa juohevasti läpi.

Päähenkilö on 15-vuotias Elvis Pärssinen, jonka esikoiskirja ”101 tapaa epäonnistua elämässä” kuvaa murrosikäisen epävarmuutta naurunkyynelet silmissä.

Tapani Bagge: Polttava rakkaus. Kuvittanut Hannamari Ruohonen. Avain 2018.