Lehtikuva/Hoshang Hashimi

Afganistanin vaalit viime viikonloppuna sujuivat järjestäjien mukaan hyvin, mutta monien tarkkailijoiden mukaan kehnosti. Alustavat tulokset saadaan marraskuun lopussa, lopulliset tulokset vasta joulukuussa.

Tuloksia ei kuitenkaan odotella kovin kärsimättömästi. Tärkeintä on, että vaalit ylipäänsä järjestettiin usean lykkäyksen jälkeen. Edelliset parlamenttivaalit pidettiin vuonna 2010.

Tässä mielessä vaalit olivat voitto Afganistanin kansalaisyhteiskunnalle. Talebanit ja muut islamistiset kapinalliset pyrkivät estämään vaalien järjestämisen, mutta eivät juuri onnistuneet. Maan 8,8 miljoonasta rekisteröidystä äänestäjästä noin neljä miljoonaa kävi uurnilla.

Äänestysvilkkaus oli suurin Kabulissa.

Osa jätti äänestämisen väliin, peläten talebanien iskuja. Syystä – lauantaina ainakin 36 ihmistä kuoli lähes kahdessasadassa hyökkäyksessä. Heistä 27 oli siviilejä. Turvajoukot tappoivat 31 kapinallista ampumavälikohtauksissa.

Afganistanissa elää myös seitsemän miljoonaa potentiaalista äänestäjää, jotka eivät voi rekisteröityä, koska elävät talebanien kontrolloimalla alueella.

ILMOITUS

Monet vaalivirkailijat jättivät tulematta äänestyspaikoille, ilmeisesti peläten hyökkäyksiä. Siksi äänestys käynnistyi usein vasta iltapäivällä. Jonot olivat monin paikoin pitkiä. Kuvista näkee, että miehet seisoivat omassa jonossa ja naiset omassaan. Virallinen äänestysaika oli klo 7–16. Jos äänestys oli alkanut kello yhden jälkeen, annettiin sunnuntaina lisäaikaa.

Teknisessä toteutuksessa oli paljon vaikeuksia. Demokratian pelisääntöjä ei kaikkialla tunneta. Joissakin paikoissa aseistetut ryhmät pyrkivät määräämään, ketä äänestetään tai sitten ehdokkaiden edustajat yrittivät lahjoa äänestäjiä.

Tuntuu kuitenkin siltä, että parlamentaarinen demokratia olisikin yllättävän suosittua Afganistanissa. Äänestysvilkkaus oli suurin pääkaupungissa Kabulissa, jossa poliittinen tietoisuus ja toisaalta turvallisuus on suurinta.

Nykyiseen parlamenttiin kansa ei luota, ainoastaan 9,6 prosenttia äänestäjistä on mielipidemittauksen mukaan tyytyväisiä siihen. Parlamenttiin kuuluu sotaherroja ja muita paikallisia mahtimiehiä. Uuden parlamentin valinta on siten afgaaneille suuri voitto, melkein riippumatta siitä, mitkä puolueet voittivat.

Parlamenttivaaleja paljon tärkeämmät ovat kuitenkin ensi vuoden presidentinvaalit. Presidentti ja hallitus ovat keskeisiä politiikan tekijöitä. Monet ovatkin pitäneet parlamenttivaaleja lähinnä harjoituksena presidentinvaaleja varten, ei ehkä niinkään poliittisena kampanjana vaan äänestyksen turvallisen toteutumisen kannalta.

Siinä mielessä viikonlopun vaalit – ensimmäiset kokonaan afgaaniviranomaisten hoitamat sitten vuoden 2001 – näyttävät kohtuullisen onnistuneilta. Noin 61 prosenttia maan hallintopiireistä on talebanien valvonnassa. Talebanit ilmoittivat tehneensä 164 iskua lauantaina. Tästä huolimatta äänestäminen oli ilmeisesti mahdollista suuressa osassa maata, vaikka ei aina aikataulujen mukaan.

Pääministeri Abdullah Abdullah oli tyytyväinen: ”Talebanit halusivat veren virtaavan, mutta he hävisivät, ja talebanien ajatukset ja käsitykset hylättiin. Afgaanit haluavat kansan ääniin perustuvan järjestelmän, ja me olemme nyt todistaneet historiallista hetkeä.”

Abdullah myönsi toisaalta myös vaaleissa esiintyneen ongelmia. Presidentti Ashraf Ghani sanoi äänestysvilkkauden osoittaneen, että kansalla on halu ja valta voittaa vihollisensa. Tulos näyttää kansan haluavan demokratiaa eikä talebanien valtaa.

Talebanien ohella jihadistinen Isis toimii nykyään Afganistanissa, ja myös Isis on taistellut vaaleja vastaan, samalla kun se taistelee talebaneja vastaan. Tämäkin on vaikuttanut siihen, että Afganistan on yhä vaarallisempi maa.

Talebanit ovat yleensä pataaneja (eli paštuja), mutta ennen kaikkea sunnalaisia uskonsotureita. He ottivat 1990-luvulla yhä suuremman osan maasta valtaansa. Kun Afganistanin ja Pakistanin rajavuoristosta al Qaida -ryhmäänsä johtanut saudiarabi Osama bin Laden määräsi iskun Yhdysvaltoja vastaan, Yhdysvallat ryhtyi sotaan Afganistanissa.

Viime vuosina myös Syyriasta ja Irakista karkotettu Isis on ryhtynyt sotimaan Afganistanin hallitusta, sitä tukevia Yhdysvaltain joukkoja sekä šiiamuslimeja vastaan. Isis jatkaa täten samaa sunnien sotaa šiioja vastaan, jota se on käynyt myös Syyriassa. Asetelma todella muistuttaa Syyrian tilannetta.

Syyriassa jihadistien joukossa on taistellut huomattavan paljon uiguureja, Länsi-Kiinan Xinjiangissa asuvia muslimeja, jotka eräässä vaiheessa perustivat Turkestanin islamilaisen puolueen toimimaan Afganistanin ja Pakistanin rajamailla talebanien rinnalla. Kun tilanne Syyriassa rauhoittuu, pidetään todennäköisenä, että uiguurit palaavat näille maille, joilla heidän johtoryhmänsä on koko ajan asunut.

Tämän ohella pelätään myös joidenkin muiden ulkomaalaisten taistelijoiden etsiytyvän Syyriasta tälle raja-alueelle.