Sähkönsiirtoyhtiö Caruna välttelee edelleen veroja. Pelkästään viime vuonna Suomi menetti yhtiön verokikkailun takia arviolta 12 miljoonaa euroa verotuloja, arvioi Finnwatch perjantaina julkistamassaan selvityksessä.
Finnwatchin mukaan Carunan korkoverosuunnittelu perustuu niin sanotun tasevapautussäännön hyödyntämiseen. Hallitus voisi korjata parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan lain porsaanreiän, mutta elinkeinoelämä lobbaa vastaan.
Fortumin jakeluyhtiö myytiin Carunalle vuonna 2013. Silloisessa Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa vasemmistoliitto oli ainoa kauppaa vastustanut puolue. Kauppa johti jatkuviin hinnankorotuksiin ja syytöksiin verovälttelystä. Kokoomus lupaili sen johtavan verotuloihin Suomeen ja kielsi hinnankorotusten mahdollisuuden.
Suomen lainsäädäntöä korjattiin ja korkojen vähennyskelpoisuutta rajoitettiin jo vuonna 2014. Carunan on kuitenkin jatkanut korkoverosuunnittelua. Finnwatchin mukaan tämä on mahdollista, koska Suomen laissa olevat yleiset korkoverosuunnittelua torjuvat rajoitukset eivät koske Carunaa. Yhtiöön sovelletaan niin sanottua tasevapautussääntöä, jolloin se saa vähentää verotuksessa kaikki korkokulut, kun se osoittaa, että koko konserni on yhtä velkainen kuin Suomessa korkoja verotuksessa vähentävä yhtiö.
Osakkaille sievoisat tulot lainoilla
Konsernin tilinpäätöksistä käy ilmi, että Caruna on hyödyntänyt tasevapautussääntöä ajamalla konsernin oman pääoman miinukselle osakkailta otetuilla lainoilla, Finnwatch raportoi.
Viime vuonna Carunan 145 miljoonan euron liikevoitosta Suomeen maksettiin vain 6 miljoonaa euroa yhteisöveroja eli noin 4 prosenttia suhteessa liiketulokseen. Normaalisti veronalaisista voitoista maksettava yhteisövero on 20 prosenttia.
”Osakkaat käärivät korkotulojen muodossa voitot Carunan Suomessa harjoitetusta liiketoiminnasta samalla kun Suomen verottaja jää nuolemaan näppejään”, Finnwatchin raportissa todetaan.
Caruna on rahoitettu pääosin sen omistajien antamilla lainoilla, joista se maksaa 8,17 prosentin korkoa samalla kun konsernin ulkopuolisilta tahoilta saamista markkinaehtoisia lainoista on maksettu 1,5–3 prosenttia korkoa. Vuoden 2017 aikana konsernin osakkaat ovat saaneet konsernista korkotuottoja 77 miljoonaa euroa. Vastaava summa kertyi osakkaille myös vuonna 2016.