Vuonna 1963 syntyneet olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan nousseet kolmannen vuosineljänneksen aikana suurimmaksi väestössämme olevaksi ikäluokaksi. Syyskuun lopussa heitä asui Suomessa vakituisesti 75 223 henkeä.
Toiseksi suurin ikäluokka olivat vuonna 1948 syntyneet, joita syyskuun lopun väestössä oli 75 087 henkeä. Tätä aiemmin vuonna 1948 syntyneet olivat olleet Suomen suurin ikäluokka yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 asti.
Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 520 535. Väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana 7 405 henkeä, mikä on 4 141 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 11 525 enemmän kuin maastamuuttoja.
Syntyvyys jatkaa laskuaan. Tammi-syyskuun aikana syntyi 36 176 lasta, mikä on 2 039 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2017.
Samaa sukupuolta olevien avioliitot tulivat mahdollisiksi maaliskuussa 2017. Tammi-syyskuussa 2018 avioliiton solmi 169 naista ja 90 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 134 naista ja 70 miestä.
Uusimaa kasvaa, Etelä-Savo taantuu
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi tammi-syyskuussa 2018 vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla. Kasvu oli 13 509 henkilöä. Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti väestöstään 2 027 henkeä.
Myös kuntien välinen muuttoliike noudattaa samaa kaavaa. Eniten muuttovoittoa sai Uusimaa, määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Etelä-Savon maakunnassa.
Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-syyskuussa vuoden 2018 aikana 109 777. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi ja Ahvenanmaa.