Eriytynyt koulutus johtaa eriytyneisiin työmarkkinoihin. Luova ja tuottava työpaikka syntyy kuitenkin tutkitusti taustaltaan erilaisista työntekijöistä. Naisia tarvitaan myös johtotehtäviin.
– Tutkimusten mukaan mies rekrytoi mielellään miehen, jolla on samantapainen koulutus kuin hänellä itsellään, työelämän tutkimushankkeen WeAllFinlandin tutkija, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsä toteaa.
Miehet ohittavat naiset urapolulla
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kaikista ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 56 prosenttia oli naisia. Silti miehet sijoittuvat jo uran alkuvaiheessa korkeammalle kuin saman koulutuksen saaneet naiset.
– Ilmeisesti työnantajat odottavat naisten jäävän pian äitiyslomalle ja vanhempainvapaalle. Siksi miehet saavat heti parempaa palkkaa ja etenevät urallaan nopeammin, Lämsä toteaa.
Asiantuntijat sanovat, että naisten aliedustus yritysten johtotehtävissä johtuu asenteista, eriytyneestä koulutuksesta ja työhönottojärjestelmästä.
Lämsä muistuttaa, että korkeimman johdon tehtävät täytetään konsultin eli headhunterin avulla. Konsultti laatii organisaatiolle sopivista ehdokkaista ”pitkän listan”, josta johto valikoi ehdokkaat ”lyhyelle listalle”.
– Konsultti voisi pitää huolen, että pitkälle listalle päätyy myös hyviä naisehdokkaita, Lämsä ehdottaa.
Naisehdokkaita pitäisi päätyä myös lyhyelle listalle, jotta he pääsisivät tasa-arvoisesti kilpailemaan työpaikasta.
Jo koulutuksessa eriydytään
Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvityksessä todetaan, että vuonna 2017 pörssiyhtiöiden johdossa oli ennätysmäärä naisia eli 27 prosenttia.
Yhdeksi syyksi naisjohtajien vähäisempään osuuteen mainitaan naisten ja miesten erilaiset koulutustaustat. Naiset valmistuvat useimmiten oikeustieteellisistä ja kaupallisista opinnoista, miehet teknisistä.
Koulutusalojen eriytyminen on tunnistettu jo esiopetussuunnitelmassa, jonka mukaan tyttöjä olisi rohkaistava kemian, fysiikan ja tekniikan opintoihin sekä miehisinä pidetyille aloille.
– Organisaatioidenkin olisi lavennettava ajatteluaan. Kyllä humanistikin voi olla hyvä johtaja, Lämsä mainitsee.
Suomeen Norjan malli
Lämsä ehdottaa naisten urakehityksen nopeuttamiseksi lainsäädännön kehittämistä Norjan malliin. Suomessa ei ole naiskiintiöitä pörssiyhtiöiden hallituksissa, vaan tasa-arvo perustuu vapaaehtoisuuteen.
– Suomi tulee muutenkin hieman jäljessä tasa-arvokysymyksissä muihin Pohjoismaihin verrattuna, Lämsä toteaa.
Norjassa naisille on kiinteät osuudet pörssiyhtiöiden hallituksissa. Siellä suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa on 44 prosenttia naisia. Suomessa vastaava luku on 33.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaan valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa naisten osuuden tulisi olla 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2016 valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa istui runsaat 38 prosenttia naisia, joista 23 prosenttia puheenjohtajina.
Tutkimukset osoittavat, että tasa-arvoinen ja syrjimätön organisaatio on luovempi, viihtyvyydeltään parempi ja tuottavampi kuin epätasa-arvoinen. Naisten eteneminen johtotehtäviin törmää silti vieläkin perinteisiin ajattelumalleihin.