Lehtikuva/Saul Loeb

Suomessakin yritysvakoilu on kasvava ongelma.

Kyber- eli verkkovakoilu on kasvava ongelma Suomessa. Arvioiden mukaan yritysvakoilu aiheuttaa yksin Suomessa miljardin euron kustannukset vuosittain. Järjestelmällistä tutkimustietoa euromääristä ei kuitenkaan ole.

– Arvioidut tappiot Business Europen mukaan ovat yhteiskunnille jopa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, johtava asiantuntija Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta kertoo.

Saksa on arvioinut menettäneensä kybervakoilun takia 11 miljardia euroa vuodessa. Jos vakoilun avulla tehdyt patenttirikkomukset ja tuotekopiointi lasketaan mukaan, summa on jopa 50 miljardia euroa vuodessa.

Yhdysvaltojen arvio kybervakoilun haitoista on jopa 500 miljardia dollaria vuosittain.

Tällä hetkellä Kiinaa pidetään verkkovakoilun kärkitoimijana. Runsasta kybervakoilua on havaittu myös Venäjältä, Iranista ja Pohjois-Koreasta.

ILMOITUS

– Eikä pidä olla sinisilmäinen, kyllä länsimaatkin harrastavat kybervakoilua, Susi muistuttaa.

– Täytyy myös muistaa, että maailmalla on ”espionage as service” -toimintaa eli yrityksiä palkataan tekemään yritysvakoilua. Liikkeellä eivät ole vain valtiolliset toimijat.

Vakoilu on halpaa

Verkkohyökkäys ja -vakoilu ovat edullisempaa ja helpompaa toimintaa kuin niiden torjuminen. Siksi verkkohyökkäysten määrä lisääntyy.

Hyökkäyksillä pyritään paitsi häiritsemään tai lamauttamaan organisaatioita, myös anastamaan liikesalaisuuksia.

– Verkkovakoilu on helppo tapa yrityksien liikesalaisuuksien hankkimiseksi. Suuret määrät tietoa saa helposti, ja kiinnijäämisen riski on todella pieni, Susi toteaa.

Ulkopuolelta tullutta verkkovierailua ei välttämättä edes huomata. Susi kertoo, että järjestelmiin murtauduttaessa voidaan käyttää hyväksi myös kiinteistön verkkoa.

– Meillä on yhä enemmän järjestelmiä, jotka on kytketty verkkoon ja jopa niiden kautta päästään tekemään ilkeyksiä.

Suunnitelmat kiinnostavat

Vakoilijoita kiinnostavat tutkimukseen liittyvät uudet innovaatiot, strategia- ja liiketoimintasuunnitelmat, hinnastot, prototyypit ja tuotekehitys.

– Uudet alat, joilla voi tulevaisuudessa olla keskeistä merkitystä, ovat kybervakoilijoiden haluamaa riistaa, Susi toteaa.

Suomessa houkuttelevia aloja ovat esimerkiksi cleantech, bioteknologia ja ylipäätään korkea teknologia. Lisäksi strategiset alat kuten energia ja tietoliikenne kiinnostavat erityisesti muita valtioita.

Yrityksen avainhenkilöiden ja henkilöstön taustat ja arkiset toimet saattavat kiinnostaa kiristäjää. Myös kauppasopimukset kiinnostavat.

– Sopimusneuvotteluissa voi joskus havaita, että vastapuoli onkin poikkeuksellisen valveutunut, hyvin tietoinen kauppasopimukseen suunnitelluista raja-arvoista, Susi kertoo.

Hyöty valuu muualle

Suomessa yritykset, korkeakoulut sekä tutkimuslaitokset käyttävät tutkimus- ja kehittämistoimintaan noin kuusi miljardia euroa vuodessa. Lisäksi Suomi kouluttaa huippuosaajia muun muassa kehittämään uutta teknologiaa.

– Yhteiskunnan kannalta on hankalaa, jos joku muu korjaa hyödyn yhteiskuntamme isoista investoinneista, Susi toteaa.