Lehtikuva/Vesa Moilanen

Useimmilla työpaikoilla edellisistä palkkakeskusteluista on aikaa kuusi vuotta.

Pankeissa käydään yhä syksyn palkkaneuvotteluja, vaikka korotukset astuvat voimaan lokakuun alusta. Syynä ovat henkilökohtaiset palkkakeskustelut, jotka ovat monella työpaikalla kesken. Tarvittaessa korotukset maksetaan takautuvasti marraskuussa.

Henkilökohtaiset palkkakeskustelut käytiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta viimeksi kuusi vuotta sitten. Välivuosina todettiin korotussummien olevan niin pienet, että palkkakeskustelut jätettiin pääosin välistä.

Nyt jaossa on 1,2 prosenttia yrityksen palkkasummasta, joka koskee työehtosopimusten piirissä olevia henkilöitä.

Ammattiliitto Pro on valmentanut jäseniään palkkakeskusteluihin mm. neljällä webinaarilla. Finanssisektorin sekä ict- ja viestintäsektorin johtaja Antti Hakala Prosta kertoo, että monessa talossa ei ole muistissa, miten palkkakeskusteluissa menetellään.

– Kävimme läpi, mitä pätevyyden ja suoriutumisen termit tarkoittavat, mitkä ovat arviointikriteerit sekä miten suoriutua palkkakeskustelusta hyvin, olipa henkilö sitten työntekijän tai esimiehen asemassa.

ILMOITUS

Koulutuksia järjestettiin myös yritysten sisällä.

Ammattiliitot Pro ja Nousu, akavalainen ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN sekä työnantajajärjestöt Finanssiala ja Palta julkaisivat yhteisen Rahoitusalan palkkakeskusteluoppaan.

Kokemus tahtoo unohtua

Ensimmäiset palkkaratkaisut saatiin valmiiksi elokuussa yhdessä pienessä yrityksessä. Isoilla työpaikoilla keskustelukierros on vielä kesken. Ammattiliitto Pro kerää tietoja palkkakeskustelun tuloksista.

– Voi olla, että joudumme vielä neuvottelemaan työehtosopimustasolla palkkakeskustelun perusteista. Osalla alasta on erimielisyyttä siitä, otetaanko työntekijän työkokemusta lainkaan huomioon, Hakala kertoo.

Luottamushenkilöiden yhteydenottojen perusteella työpaikoilla on ollut erimielisyyttä tarkasteltavasta ajanjaksosta, eli otetaanko lähtökohdaksi edelliset palkkakeskustelut vai viimeiset 12 kuukautta.

Palkkakeskustelun tulokset voi riitauttaa. Loppukädessä erimielisyydet käsitellään liittojen kesken, mutta kuusi vuotta sitten riidat pystyttiin ratkomaan yritysten palkkakeskustelutyöryhmien sisällä.

Korotuspäätöksen tekee työnantaja

Palkkakeskustelussa työntekijän tehtävä on osoittaa pätevyytensä, osaamisensa, työsuorituksensa ja mm. uudet koulutuksensa tai työssä hankitut kykynsä.

Hakala huomauttaa, että palkankorotuspäätöksen tekee aina työnantaja.

– Työnantaja jakaa palkankorotukset työntekijän henkilökohtaisen suoriutumisen ja pätevyyden perusteella.

Työntekijä voi vakuuttaa työnantajan osaamisestaan palkkakeskusteluissa. Omaa suoriutumista voi arvioida kirjaamalla vuoden mittaan onnistumiset, hyvät palautteet ja asiakaskokemukset sekä koulutukset ylös. Kannattaa myös kertoa kehittymissuunnitelmansa.

– Nälkä tehdä hyvää työtä kannattaa tuoda esille. Palkkakeskusteluihin ei pidä mennä valmistautumattomana. Jokaiselle pitää varata omaa työaikaa keskusteluun valmistautumiseen, Hakala sanoo.

Koulutuksessa pankkitoimihenkilöitä opastettiin hahmottamaan oma asemansa verrattuna alan palkkatilastoihin.

– Jokaisen pitää verrata omaa palkkaansa muihin alan palkkoihin. Lisäksi pitää tarkistaa oma toimenkuva, mutta palkkakeskustelussa voidaan vain todeta, että vaativuusluokkaa pitää nostaa. Tähän rahat osoitetaan muusta palkkapotista.