Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Ministeriö ei ole varma edes työllisyyden paranemisesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti keskiviikkona luonnoksen niin kutsutuksi irtisanomislaiksi . Kansan Uutiset kertoi sen sisällöstä tuoreeltaan. Irtisanomisperusteet liittyisivät työntekijästä lähtevään työyhteisön toiminnan heikentymiseen, taloudellisiin menetyksiin ja luottamuksen puutteeseen.

Luonnoksessa on esimerkkejä siitä, millaisissa tapauksissa nämä irtisanomisperusteet voisivat toteutua. Merkille pantavaa on, että edes ministerit eivät ole osanneet selittää, mihin lakia tarvitaan, koska henkilöperusteinen irtisanominen on nytkin mahdollista.

Työoikeuden professori Seppo Koskinen kommentoi Helsingin Sanomissa tuoreimman luonnoksen olevan juridisesti epäselvä, toteuttamiskelvoton ja jopa huonompi kuin hallituksen alkuperäinen ehdotus. Koskisen mukaan pykälän muotoilu on nyt melkein samanlainen kuin nykyisessäkin työsopimuslaissa.

Epävarmuutta, riitoja

Oikeusoppineet ovat todenneet, että laki johtaisi vuosien riitoihin oikeusistuimissa, joissa sille haettaisiin tulkintaa.

Tämän myöntää ministeriökin. Lakiluonnoksessa todetaan, että ”uuden irtisanomiskynnyksen luominen voi aiheuttaa ensi vaiheessa oikeudellista epävarmuutta, sillä irtisanomisperusteen sisältö muotoutuu viime kädessä oikeuskäytännön perusteella”.

ILMOITUS

Epävarmuudesta kärsisivät ministeriön mukaan sekä työnantajat että työntekijät.

Lakiluonnoksessa sen vaikutuksia pyöritellään muutenkin savolaiseen tyyliin, että saattaapa olla tai olla olematta.

Lisää työllisyyttä tai ei lisää

Lisäisikö laki työllisyyttä?

Esitys lähtee siitä, että irtisanomiskynnyksen alentaminen madaltanee (kursivoinnit toimituksen) yritysten työllistämiskynnystä ja nimenomaan pienissä yrityksissä, joissa ei välttämättä ole palkattua henkilöstöhallinnosta vastaavaa henkilöstöä. Irtisanomiskynnyksen alentaminen voi lisäksi vaikuttaa suotuisasti siihen, että työntekijöiden kanssa tehdään määräaikaisten työsopimusten sijaan enemmän toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia.

Sitten vedetään takaisin:

”Vaikka irtisanomiskynnykseen kohdistuvalla lakimuutoksella voikin olla jossakin määrin positiivinen vaikutus pienten yritysten työllistämiskynnykseen, taloustieteellisen tutkimuksen perustella toimet eivät nostaisi työllisyysastetta merkittävässä määrin.”

Näin siksi, että ”uudistukset todennäköisesti lisäisivät uusien työpaikkojen syntymistä, mutta samalla ne voivat lisätä irtisanomisia”.

Varsinainen vaikutus lailla olisikin ministeriön mielestä ”työmarkkinoiden dynamiikkaan, työvoiman vaihtuvuuteen ja työn tuottavuuteen”.

Voi lisätä tai vähentää koulutusta

Entä lisäisikö laki työntekijöiden kouluttamista työpaikoilla?

Luonnoksessa pyöritellään asiaa niin, että jos irtisanomiskynnyksen alentaminen rohkaisee työnantajia palkkaamaan työntekijöitä määräaikaisten työsuhteiden sijasta toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin, tämä parantaisi työntekijän asemaa työmarkkinoilla ja voi lisätä työpaikalla tapahtuvaa kouluttamista pienissä yrityksissä.

Mutta sitten: ”Toisaalta suurempi työvoiman vaihtuvuus voi vähentää työpaikalla tapahtuvaa kouluttamista pienissä yrityksissä.”

Luonnoksessa oletetaan lakimuutos todennäköisesti lisäävän jossain määrin työntekijöiden vaihtuvuutta yrityksissä. Se tarkoittaa työttömyysjaksojen lukumäärän kasvua ”maltillisesti”. Toisaalta työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto lyhenisi.

”Muutoksella voi siis olla työttömyyden pitenemistä ehkäisevä vaikutus”, ministeriö vetää yhteen.