Jarmo Lintunen

Kansan Uutiset uutisoi räväkästi (15.10) SuPerin kolmeen johtavaan hoivayritykseen tekemästä kyselystä ja sen tuloksista. Jutussa väitetään, että kolmessa suurimmassa yksityisessä hoivayhtiössä rikotaan räikeästi hoito-ohjeistusta ja että henkilöstönmäärä ei ole riittävä.

Väite on ristiriidassa puolueettoman Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) 10.10.2018 julkaiseman valtakunnallisen Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen tulosten kanssa. Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömäärä on kasvanut ja entistä useampi yksikkö kuuluu ylimpään mitoitusluokkaan. Vanhuspalveluiden laatusuosituksen 0,5:n mitoituksia alittavia yksiköitä on alle 5 %, ja ne ovat mitä ilmeisimmin julkisen sektorin yksiköitä. Toimiluvan omaavat yksityiset toimijat eivät saa tehostetun hoivan lupia alle 0,5:n mitoituksella.

Suuri henkilöstömääräkään ei kuitenkaan takaa hyvää hoivaa. Keskeistä on, mitä työssä olevat hoitajat tekevät työvuoronsa aikana ja asiakkaiden kanssa. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa hoitajan ja asiakkaan välinen vuorovaikutus. Myös käytettävissä olevien tilojen tulee mahdollistaa toimivat hoivakäytännöt.

Yksityinen panostaa asiakastyöhön

THL:n selvityksen mukaan yksityisessä kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoivassa käytetään suoraan asiakastyöhön suurempi osuus työajasta kuin julkisella sektorilla. Varsinkin lähihoitajien ja sairaanhoitajien kohdalla erot ovat erittäin merkittäviä.

Ns. kotiutustiimit yleistyvät yksityisissä yksiköissä nopeammin kuin julkisissa yksiköissä.

Super väittää, että työntekijöiltä puuttuvat välineet omavalvonnan noudattamiseen eikä heillä ei ole riittävästi tietoa, milloin sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus hoidon laadusta pitäisi tehdä. SuPerin mukaan työnantajat kehottavat hoitajia tallentamaan seurantajärjestelmiin paikkansapitämättömiä tietoja ja että työntekijät olisivat valmiita tekemään näin. THL:n aiemmat Vanhuspalvelujen tila -selvitykset osoittavat, että tietoisuus omavalvontasuunnittelusta toteutuu yksityisellä paremmin kuin julkisella sektorilla.

Omavalvontasuunnittelu on ollut pakollista yksityisille yksiköille vuodesta 2012 lähtien ja julkisille yksiköille 2015 lähtien. Omavalvontasuunnitelman on oltava julkisesti nähtävillä. Yleensä omavalvontasuunnitelmat löytyvät toimijoiden kotisivuilta ja ovat saatavilla yksiköissä. Väittääkö Super, että sen tutkimat kolme johtavaa hoivayritystä laiminlyövät omavalvontasuunnitelmien julkisuusvelvoitteen?

Omavalvontasuunnitelma ja hoivayksikössä mahdollisesti ilmeneviin hoivan epäkohtiin liittyvä ilmoitusvelvollisuus ovat kaksi eri asiaa. Ilmoitusvelvollisuus tuli voimaan 1.1.2016 ja sen tavoitteena on asiakastyön epäkohtien nopea tietoon saattaminen niistä vastuussa oleville henkilöille työyksikössä. Siis työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa. Tämä tarkoittaa, että yksikössä on puolin ja toisin käyty läpi, minkälaisesta laiminlyönnistä ilmoitus tulee tehdä, kenelle ja miten.

Arvioita siitä, mihin henkilöstön työaika riittää, voidaan tarkastella monelta eri kulmalta, ja kyse on subjektiivisista mielipiteistä.

Hoivan laadusta on vastuussa ensisijaisesti kyseessä oleva yksikkö: sen johto ja työntekijät. Vanhustenhuollon laatusuositusta valmisteltaessa paneuduttiin parhaalla käytettävissä olevalla asiantuntemuksella myös laadun mittareiden rakentamiseen. Käytettävissä olevat indikaattorit ja niihin liittyvät tietolähteet eivät ole vain kauniita sanoja vaan niitä käyttämällä ja edelleen kehittämällä on mahdollisuus mitata laatua itsearvioinnin lisäksi.

Aino Närkki
johtava elinkeinoasiantuntija
Hyvinvointiala HALI ry

Otsikkoa on editoitua 19.10.2018 klo 11.54.