Lehtikuva/Dominique Faget

Suomi joutuu ratkaisijaksi

Suomen EU-urakka alkaa 1.1.2019 Romanian rinnalla pj-maiden kolmikossa (trio) ja Suomi johtaa puhetta EU:n neuvostossa 1.7.–31.12.2019.

Suomen puheenjohtajuuskaudelle kasaantuu useita isoja asiakokonaisuuksia, kuten vuosien 2011–2017 rahoituskehys ja saman kauden aluepolitiikan seitsenosainen säädöspaketti.

Myös Euroopan komission kokoonpanosta päätetään Suomen kaudella.

Lisäksi Eurooppa-neuvostoa johtava Donald Tusk lopettaa syksyllä 2019. Suomi koordinoi avainviran täyttämistä. (UP/HT)

Suomea odottaa ennakoitua vaativampi Euroopan unionin puheenjohtajuus syksyllä 2019.

Suomen vastuulle lykkääntyvistä asioista suurimpia ovat EU:n rahoituskehys ja aluepolitiikan kokonaisuus kaudelle 2021–2027.

Itävallan puheenjohtajuuskaudella monet hankkeista ovat edenneet ennakoitua hitaammin, eikä ensi keväänä alkavasta Romanian puheenjohtajuuskaudesta odoteta paljoa. Niinpä toiveet kohdistetaan ensi vuoden syksyyn ja Suomeen.

Euroopan komission korkea virkamies arvioi, etteivät EU:ssa kasautuvat monet ongelmat ratkea ennen Suomen puheenjohtajuutta.

– Suomelle tulee tosi kiire, nimettömänä esiintyvä virkamies sanoo.

Suomessa ulkoministeriön virkamiesjohto on olettanut, ettei maamme tarvitse syksyllä 2019 edistää isoja EU-säädöshankkeita. Tämä käsitys on väärä. Suomi joutuu vetämään neuvotteluja mm. EU-aluepolitiikan isosta lakipaketista. Suomen kaudelle jää myös finanssialan vakavaraisuuteen liittyviä asioita. Lisäksi edessä on iso tukku tärkeitä nimityksiä.

Itävalta johtaa veltosti

Euroopan parlamentti etenee esillä olevien isojen asetus- ja lakihankkeiden käsittelyssä hyvin, mutta se on törmännyt moniin esteisiin.

Kokenut euroedustaja Alankomaista toivoo, että tuloksia saataisiin ennen EU-parlamenttivaaleja Britannian EU-eron vuoksi. Parlamentti ottaa rahoituskehyksiin kantaa marraskuussa ja aikoo asettaa aluepolitiikan neuvottelutavoitteensa tammikuussa.

Asiat etenevät kuitenkin hitaasti Itävallan johdolla toimivassa ministerineuvostossa. Europarlamentissa toimiva suomalainen kertoo, että Itävallan oikeistohallitus hoitaa EU-puheenjohtajuutta Wienistä – ja veltosti.

Suomalainen komission virkamies puolestaan selittää hitautta sillä, että rahoituskehyksestä ja aluetukivaroista päätettäessä EU käy suoraan kansalaisten kukkarolla. Tarvitaan iso kompromissi, eikä se synny helposti.

– Komission tavoite saada päätöksiä ennen EU-vaaleja ei toteudu, virkamies ennustaa. Sen vuoksi Suomelta kaivataan Paavo Nurmen suoritusta: pitkä juoksu ja sitten loppukiri!

Suomeen luotetaan ratkaisijana

– Ratkaisut siirtyvät Suomen kaudelle aivan varmasti, ennustaa Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoa johtava Kari Aalto.

Luottamus Suomeen on kuitenkin korkealla. Eurocities-kaupunkijärjestön edustaja esittää rohkean toiveen:

– Suomi aloittaa heinäkuussa 2019, ja asiat ovat valmiina ratkaistaviksi syys lokakuussa!

Suomi joutuu ratkaisijaksi

Suomen EU-urakka alkaa 1.1.2019 Romanian rinnalla pj-maiden kolmikossa (trio) ja Suomi johtaa puhetta EU:n neuvostossa 1.7.–31.12.2019.

Suomen puheenjohtajuuskaudelle kasaantuu useita isoja asiakokonaisuuksia, kuten vuosien 2011–2017 rahoituskehys ja saman kauden aluepolitiikan seitsenosainen säädöspaketti.

Myös Euroopan komission kokoonpanosta päätetään Suomen kaudella.

Lisäksi Eurooppa-neuvostoa johtava Donald Tusk lopettaa syksyllä 2019. Suomi koordinoi avainviran täyttämistä. (UP/HT)