Eduskunnassa on tiistaina odotettavissa myrskyä ja mylvintää, kun hallitus tuo työllisyyspolitiikkansa tiedonantona eduskuntaan. Tarkoitus on sitoa eduskunta etukäteen kiistellyn irtisanomislain valmisteluun ja taittaa sitä kautta terä lakia vastustavilta työtaisteluilta.
Pääministeri Juha Sipilä uskoi sunnuntaina Ylen Pääministerin haastattelutunnilla ay-liikkeen luopuvan painostustoimista, jos hallituksen linja saa eduskunnan tuen.
– Jos eduskunnan linjana on se, että valmistelu voi jatkua, olisi aika erikoista toimia eduskunnan linjaa vastaan, Sipilä sanoi.
Ay-liikkeessä tiedonantoa pidetään kuitenkin kikkailuna, joka ei vaikuta asiaan. Sekä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta että STTK:n puheenjohtaja Antti Palola vaativat STT:n haastattelussa lakivalmistelun keskeyttämistä ja neuvotteluja työllisyyden parantamiseksi puhtaalta pöydältä.
Vertailu on vaikeaa
Hallitus antoi tiedonannon eduskunnalle maanantaina. Siitä keskustellaan tiistaina ja hallituksen luottamuksesta äänestetään keskiviikkona.
Tiedonannossa lähdetään siitä, että hallituskauden aikana on tullut yli 115 000 työllistä lisää. Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan hallituskauden päätöksillä saavutetaan 33 000–42 000 työpaikan lisäys. Lisäksi kilpailukykysopimuksen vaikutus on arviolta 30 000–40 000 työpaikkaa.
Kiisteltyä irtisanomislakia hallitus perustelee sillä, että erityisesti pienissä yrityksissä työsuhdeturvaa koskevien säännösten on katsottu nostaneen työllistämiskynnystä. Valmistelussa ja marraskuun puolivälissä eduskuntaan on tulossa esitys ”työllistämiskynnyksen alentamisesta” alle 10 hengen yrityksissä. Samalla työsuhteen päättymisen perusteella asetettavaa karenssia lyhennettäisiin nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.
”Asiallinen ja painava syy”
Tiedonannon mukaan eri maissa sovellettavan työsuhdeturvan tason vertailu on sääntelykokonaisuuden erilaisista piirteistä johtuen varsin vaikeaa. Vertailutietoa on saatavissa lähinnä OECD:n selvityksistä. Vertailujen perusteella Suomen henkilöperustainen irtisanomissuoja on tiukempaa kuin OECD-maissa keskimäärin.
Myös jatkossa irtisanomisen perusteena tulisi olla asiallinen ja painava syy.
”Edellä esitetyn pohjalta hallitus jatkaa pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltamista koskevan hallituksen esityksen valmistelua, jos eduskunta antaa luottamuksen hallitukselle tässä asiassa”, tiedonanto päättyy.
”Sipilän poliittista teatteria”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki kirjoittaa maanantaina blogissaan, että irtisanomissuojan heikentämistä eivät kannata juuri ketkään muut kuin pääministeri Sipilä ja lobbausjärjestö Suomen yrittäjät ry. Jopa keskustan omissa riveissä epäillään lakihankkeen järkevyyttä.
Hallituksen itse tilaamien kahden ulkopuolisen selvityksen tulos puolestaan on se, että irtisanomissuojan heikentäminen ei paranna työllisyyttä.
”Sipilän oman puolueen elinkeinoministeri Mika Lintilä yritti tarjota pääministerille kunniallista perääntymistietä. Lakihankkeesta voisi luopua perustuslaillisten ongelmien takia. Mutta jostain syystä Sipilä ei tarttunut tähänkään mahdollisuuteen.”
”Sen sijaan pääministeri Sipilä päätti alkaa pyörittää poliittista teatteria, jonka tarkoitus on lähinnä yrittää suoristaa hallituksen repeileviä rivejä”, Arhinmäki kirjoittaa.
Hän jatkaa pääministerin lisäksi olevan sitä mieltä, ettei kansalaisyhteiskunta saa protestoida hallituksen lakiesitystä vastaan, joka ei ole vielä edes eduskunnan käsittelyssä, kun hallitus saa keskiviikkona luottamuslauseen nollaäänestyksessä.
”Aika erikoinen käsitys demokratiasta ja kansalaisyhteiskunnasta pääministeri Sipilällä.”