Lehtikuva/Jussi Nukari

Kilpailukykysopimuksessa 2016 Suomen hallitus ja työntekijät sopivat, että työaikaa lisätään palkattomasti 24 tuntia vuodessa, kuntapuolen kesälomarahoja leikataan 30 prosenttia sekä työntekijöiden maksamat työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat. Sopimuksessa Suomen hallitus lupasi, ettei tällä vaalikaudella 2015–2019 työntekijöille tai työttömille tule lisäheikennyksiä.

Kilpailukykysopimuksen jälkeen Suomen hallitus on yksipuolisesti muun muassa pidentänyt työntekijöiden koeaikaa, heikentänyt työttömien määräaikaisuuden perusteita, lyhentänyt irtisanomisen takaisinottovelvollisuuden aikaa, lyhentänyt aikuiskoulutuksen enimmäiskestoa, leikannut työttömyyspäivärahan kestoa ja työttömyyspäivärahaa.

Lisäksi Kelan kansaneläkettä, lapsilisää, työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, sairaus-, äitiys ja isyyspäivärahaa on leikattu sekä aktiivimallin johdosta 150 000 ihmistä on saanut alennettua päivärahaa.

Suomen hallitus ei saa yksipuolisesti muuttaa työnantajien, työntekijöiden ja hallituksen yhteisiä sopimuksia. Yritysmaailmassa Suomen hallitus joutuisi oikeudessa sopimusrikkomuksesta korvausvastuuseen.

Suomen hallituksen toistuvien sopimusrikkomusten johdosta Suomen suurin ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ajava yli kahden miljoonan jäsenen ammattiyhdistysliike on lähtenyt ammattiliittokohtaisiin ylityö- ja vuoronvaihtokieltoihin sekä pistelakkoihin.

Varsinkin pienituloisia koskevien leikkausten ja työntekijöiden eriarvoistamisen irtisanomissuojan heikentämisellä täytyy loppua.

Jarno Strengell
Mikkeli