IPS/Wambi Michael

Ugandan faktat:

Sisämaavaltio keskisessä Afrikassa

Asukkaita 44,6 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 21,4 % (2017)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 73,2 %

Hiilidioksidipäästöt 0,1 tonnia/asukas (2014)

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,7 USA: 16,5 (2014)

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 162/188

(Lähde: YK)

Tiekartta 15 vuodelle tehty kansainvälisessä ohjauksessa.

– Toivon, että hurrikaani iskisi Kampalaan, eikä meille jäisi muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa se uudelleen, sanoo ugandalainen lukiolaistyttö, jonka luokalla on pohdittu kaupunkien tulevaisuutta. Viranomaisten mielestä kaoottisten kaupunkien pelastaminen on mahdollista muutenkin.

1,5 miljoonan asukkaan Kampala on tyypillinen kehitysmaan pääkaupunki, jota kurjistavat suunnittelemattomasti paisuvat slummit ja alati paheneva liikennekaaos. Ugandan 42 miljoonasta asukkaasta vasta viidennes asuu kaupungeissa, mutta maaltamuutto jatkuu kiihtyvää tahtia.

Kampalan vesi-, viemäri- ja jätehuollossa on suuria puutteita. Vihreys ei ole ollut valttia kaupunkirakentamisessa, ja yltyvä ilmastonmuutos tuo lisää haasteita.

Kampala on sitoutunut vähäpäästöiseen tulevaisuuteen liittymällä Vihreät kaupungit -ohjelmaan, jota Global Green Growth Institute (GGGI) ajaa. Vihreä kaupunki pyrkii ympäristönsuojeluun, kaikkien asukkaiden huomioimiseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

Vihreyttä ilman myrskyä

Kampalan Makereren yliopistossa kaupunkisuunnittelua opettava Amanda Ngabirano uskoo, että Ugandan kaupungit saadaan vihertymään ilman hirmumyrskyä. Hän on parhaillaan mukana suunnittelemassa autotonta vyöhykettä Kampalan keskustaan.

Uganda on laatinut GGGI:n kanssa vihreän kasvun suunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2031 ja tulee maksamaan lähes kymmenen miljardia euroa. Peruspalvelujen on määrä kasvaa 33 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöjen kutistua 27 prosenttia.

Kampalan keskustaan suunnitellaan autotonta vyöhykettä.

GGGI:tä Ugandassa edustava Peter Okubal muistuttaa, että kaupunkikehityksen uusi suunta edellyttää samaa koko maan taloudelta. Jos suunnitelmat toteutetaan kunnolla, pystytään luomaan talouskasvua ja työpaikkoja ympäristöystävällisin menetelmin, hän uskoo.

– Vihreä kehitys tuo kaupungille hyötyjä toisin kuin kaoottinen urbanisaatio, Okubal sanoo.

Rahoitusta eri suunnilta

GGGI auttaa kaupunkeja laatimaan vihreän kehityksen tiekartan.

– Ugandan kaupunkien tulee lisätä keskinäisiä yhteyksiään, mutta jokaisen on huolehdittava omasta kilpailukyvystään. Niiden on tarjottava miellyttävä asuinympäristö ja pystyttävä samalla luomaan liiketoimintaa, Okubal visioi.

Suunnitelmassa mainitaan viisi ”strategista” kaupunkia, joihin kuuluvat pääkaupungin ohella pohjoinen Gulu, itäinen Mbale, läntinen Mbarara ja Länsi-Niilin alueen Arua.

Vihreän kehityksen ensiaskeliin kuuluu jätehuollon parantaminen. On löydettävä vaihtoehtoja nykymenolle, jossa jätteet vain kuskataan kaatopaikalle.

– Kun alamme käsitellä jätettä resurssina, voimme luoda sen ympärille neljä miljoonaa työpaikkaa 15 vuoden aikana, Okubal sanoo.

Hän uskoo, että Uganda onnistuu haalimaan kokoon vihreän kehityksen vaatimat miljardit. Euroopan unioni on jo luvannut noin 50 miljoonaa euroa kahdelle seuraavalle vuodelle, ja muun muassa Ruotsi ja Norja harkitsevat omien lisäpanostustensa määrää.

Kampalaan suunnitellaan nopeita bussilinjoja ja kevyttä raideliikennettä, joihin etsitään yksityisiä yrityksiä kumppaneiksi. YK:n ilmastorahasto GCF on luvannut yli 20 miljoonaa euroa Ugandan kosteikkojen pelastamiseen.

Englanninkielinen versio

Ugandan faktat:

Sisämaavaltio keskisessä Afrikassa

Asukkaita 44,6 miljoonaa

Kansallisen köyhyysrajan alla 21,4 % (2017)

Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 73,2 %

Hiilidioksidipäästöt 0,1 tonnia/asukas (2014)

Vrt. hiilidioksidipäästöt Suomi: 8,7 USA: 16,5 (2014)

Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 162/188

(Lähde: YK)