Giacomo Sini

Pormestari kotiarestiin

Toimittaja Francesco M. Bassano ja kuvaaja Francesco Sini kävivät Riacessa syyskuussa.

Tarina sai uuden käänteen tiistaina 2. lokakuuta, kun viranomaiset pidättivät Riacen pormestarin Domenico Lucanon ja asettivat hänet koriarestiin. Häntä syytetään sopimusavioliittojen järjestämisestä maahanmuuton edistämiseksi.

Tutkintatuomari kuitenkin hylkäsi toisen syytteen julkisten varojen väärinkäytöstä. Tämä oli alunperin pääsyyte, jolla Lucano haluttiin pysäyttää.

Lucanon tukijat – kuten kirjailija ja mafiatutkija Roberto Saviano – pitävät syytteitä tekaistuina.

Italian medialle pidätyksen jälkeen antamissaan lausunnoissa Lucano sanoi, ettei hänellä ole mitään salattavaa.

Lucano sai merkittävän ulkomaisen tunnustuksen vuonna 2016, kun Fortune-lehti nimesi hänet maailman 50 suurimman johtajan joukkoon. KU

Riace
Pieni italialaiskaupunki toivotti maahanmuuttajat tervetulleiksi ja elvytti samalla väestökadosta kärsivän seudun. Mutta vastustajat haluaisivat tehdä lopun tästä ”Riacen mallista”.

Värikkäät seinämaalaukset Riacen keskustassa muistuttavat siitä, että tämä pieni Etelä-Italian Calabriassa sijaitseva kaupunki on nähnyt monia muuttoliikkeitä. Antiikin aikana Etelä-Italia tunnettiin nimellä Magna Grecia, ja kreikkalaiset kutsuivat Italiaksi vain nykyisen Calabrian eteläosaa.

Calabria tunnetaan omaleimaisesta kulttuuristaan ja karun kauniista maisemistaan. Nykyään se on kuitenkin syrjäinen ja väestökadon vaivaama alue, jota leimaavat rannikoiden kiinteistökeinottelu sekä rikollisjärjestö ’Ndranghetan kuristusote.

Riace sijaitsee Calabrian Joonianmeren puoleisella rannikolla. Parintuhannen asukkaan kaupunki koostuu kukkuloiden rinteillä kiemurtelevien kujien varrelle rakennetuista taloista. Ihmiset muuttivat aikoinaan tänne välttääkseen malariaa ja merirosvojen hyökkäyksiä.

Ensimmäiset pakolaiset saapuivat vuonna 1998 Riace Marinaan, samalla rannalle, josta 1970-luvulla oli löydetty kuuluisat antiikin pronssipatsaat. Tulijoiden veneessä oli sata kurdia.

Tuon jälkeen on Riacen kautta kulkenut paljon siirtolaisia ja pakolaisia, erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä. Monet ovat jääneet, ja heistä on tullut hyvin integroituneita vakituisia asukkaita.

Vuonna 1999 ala-asteen opettaja, nykyinen Riacen pormestari Domenico Lucano perusti kaupungissa Città Futura -yhdistyksen (Tulevaisuuden kaupunki). Pyrkimyksenä oli toivottaa maahanmuuttajat tervetulleiksi ja samalla elvyttää väkiluvun laskusta kärsinyttä aluetta.

Mentaliteetti on täällä siis hyvin toisenlainen kuin se, joka keväällä nosti Italiassa valtaan Matteo Salvinin äärioikeistolaisen Lega-puolueen. Salvini on rakentanut koko politiikkansa maahanmuuton vastustamisen ympärille.

Kokeilu herättänyt huomiota

Kansalaisjärjestöt ovat yhdessä Riacen kaupungin nykyjohdon kanssa siivonneet ja kunnostaneet katuja sekä rappeutuneita rakennuksia. On perustettu työpajoja elvyttämään unohtumassa olleita käsityöammatteja, avattu kauppoja, kirjastoja ja baareja, pidetty hengissä kouluja ja lastentarhoja. On perustettu kasvitarhoja, oliiviöljyn puristamoja ja opetusmaatiloja.

Kylä on herännyt uudestaan henkiin. Sekä paikalliset asukkaat että maahantulijat ovat saaneet töitä ja uusia mahdollisuuksia. Ennen tuntematon pikkukaupunki on herättänyt huomiota kautta Euroopan, ja siellä on vieraillut tutkijoita, taiteilijoita ja muita kävijöitä.

Giacomo Sini

Riacen kokeilu on kuitenkin vaarassa. Julkisuudessa alettiin valittaa projektin kustannuksista, ja kaksi vuotta sitten sisäministeriö jäädytti EU-rahoista maksetut avustukset sille.

Tuore varapääministeri Matteo Salvini on ottanut pormestari Lucanon sekä henkilökohtaisen että poliittisen vihansa kohteeksi. Monet kaupungissa uskovatkin, että Salvini pyrkii tarkoituksellisesti vahingoittamaan ”Riacen mallia”.

Tukirahojen jäädyttämisen vuoksi kaupungin talous on joutunut vaikeuksiin, ja velkaa järjestöille ja tavarantoimittajille on kertynyt 2 miljoonaa euroa.

165 turvapaikanhakijaa uhkaa kadulle joutuminen. Heistä yli 50 on lapsia, joista suurin osa on syntynyt Riacessa. Monia työpaikkoja saatetaan joutua lakkauttamaan.

Joukko kyläläisiä on yhdessä kunnan johdon kanssa kehottanut protestoimaan nälkälakolla. Kudonnaisia, keramiikkaa, leijoja ja lasitavaroita valmistavat työpajat on suljettu.

Riacessa oli hiljaista 20 vuotta sitten

Pormestari Domenico Lucano istuu Taverna Donna Rosan portailla.

– He tuhoavat tämän alueen. Olemme vaarassa menettää kaiken, lastentarhat mukaan lukien, sanoo Lucano.

– Olemme jatkaneet riippumattomana projektina ilman tukirahoja ja hankkineet omaa rahoitusta, mutta kaksi vuotta on ollut liian kauan, ja meille on kertynyt paljon velkaa.

Giacomo Sini

Samanlaisia ajatuksia, ahdistuksen ja pelon tunteita kuulee kaupunkilaisilta. Liikkeiden ikkunoihin on ripustettu kylttejä ”Minäkin tuen Riacea”.

– Rahojen jäädyttäminen on tuntunut samalta kuin meillä olisi suruaika, sanoo ruokakauppaa pitävä viisikymppinen Mimma.

– Maahanmuuttajat ovat tuoneet tänne elämää. Kun tänne tulee uusia ihmisiä, he tuntevat itsensä tervetulleiksi ja tuntuu, kuin he olisivat aina olleet joukossamme.

Sisäministeriö jakaa turvapaikanhakijat maakuntiin, ja maakuntahallinto kuntiin. Riace on usein tarjoutunut vapaaehtoisesti ottamaan vastaan Sisiliaan rantautuneita maahantulijoita, joilla usein on takanaan kuukausien matka halki autiomaiden ja vankeus Libyan leireillä.

Mohamed on kaupungissa hyvin tunnettu 64-vuotias palestiinalaistaustainen mies, joka pakeni Irakista Saddam Husseinin kaatumisen jälkeisessä sekasorrossa. Mohamedilla on todistus invaliditeetistä. Hän on saanut kaupungilta asunnon ja 260 euron kuukausirahan, joka nyt on jouduttu katkaisemaan.

Bayram, 65-vuotias kurdi, saapui Riaceen ensimmäisellä pakolaisveneellä Turkista vuonna 1998.

Hän on asettunut pieneen kylään lähistölle ja tekee sekalaisia töitä. Bayram on ollut kunnostamassa terassimaista Sara-puistoa, jossa on viiniköynnöksiä, oliivipuita, mehiläispesiä ja sitruunalehtoja.

Tällä hetkellä hän työskentelee puuseppänä sekä autonkuljettajana kuljettaen vanhuksia terveyskeskukseen tai ostoksille.

Riacessa syntynyt 29-vuotias Antonio on työskennellyt Bayramin puusepänverstaassa apulaisena. Hänkin odottaa, että tukirahat vapautettaisiin ja hän pääsisi jälleen töihin.

– Niiden, jotka haluavat tuhota tämän mallin, olisi pitänyt nähdä Riace 20 vuotta sitten. Täällä ei ollut mitään, ainoa tapahtuma oli vuosittainen suojeluspyhimyksen juhla, ja nuoret joutuivat muuttamaan muualle. Niin minunkin varmaan täytyy tehdä ensi vuonna.

Ränsistyneitä ja kesken jääneitä taloja

Pormesteri Lucanon toinen kausi päättyy 2019, eikä hän enää voi hakea jatkokautta.

Pohjois-Italiassa syntynyt Lega-puolue on alkanut hakea jalansijaa myös Riacesta kuten muualtakin etelästä. Alun perin Lega (silloin Lega Nord) ajoi Pohjois-Italian irtautumista muusta maasta, ja suhtautui vihamielisesti teollistuneesta pohjoisesta töitä etsiviin eteläitalialaisiin.

– Ennen me olimme niitä, jotka lähtivät pohjoiseen tai vaikka Australiaan, mutta nyt tänne tulee uusia ihmisiä, sanoo maanviljelijä Raffaelle. Hän myy iltapäivisin maapalstansa tuottamia hedelmiä ja kasvattaa lisäksi aaseja.

Varapääministeri Salvini on ottanut Riacen vihansa kohteeksi.

Aiempien vuosikymmenten muuttoliikkeiden jäljet ovat yhä hyvin nähtävissä Riacessa. Ylempänä kukkuloiden rinteillä on hylättyjä ja ränsistyneitä rakennuksia. Rannalla taas on kesken jääneitä, usein ilman lupia pystytettyjä taloja, joita kutsutaan ”puolivalmiin arkkitehtuurin ilmiöksi”.

– Näitä taloja pystyttivät useimmiten muualla muuttaneet, jotka kuvittelivat jättävänsä ne tuleville sukupolville tai itse palaavansa tänne ennemmin tai myöhemmin, sanoo Rosa, nuori videontekijä ja antropologi.

Rosa on alunperin calabrialainen, mutta muuttanut Roomaan. Hänen mukaansa nuorten lähtemisen myötä Calabriasta puuttuvat sukupolvet, jotka pystyisivät panemaan vastaan järjestäytyneelle rikollisuudelle ja siihen kytkeytyvälle poliitikkojen ja liikemiesten luokalle.

Erityisesti sen jälkeen kun Lucano aloitti toimintansa, ovat maahanmuuttajia auttavat järjestöt joutuneet ’Ndranghetan pelottelun kohteeksi. Ihmisille on lähetetty uhkauskirjeitä ja kauppojen ikkunoihin on ammuttu.

Giacomo Sini

Joidenkin kauppojen seinissä voi edelleen nähdä luodinreikiä. Erään sellaisen edessä Malang – jota kutsutaan myös Marioksi – lakaisee olkiluudalla katua yhdessä toisen kunnan palkkaaman työntekijän, Damianon kanssa.

Malang on 34-vuotias mandingo Länsi-Afrikasta, ja hän on asunut kaksi vuotta Riacessa. Hän on opiskellut maatalousalaa yliopistossa Gambiassa. Malang kertoo, että aiemmin he keräsivät jätteitä ovilta ja kuljettivat niitä aaseilla.

– Nyt aaseja on enää yksi, mutta ehkä saamme niitä vielä lisää, jotta palvelu voisi jatkua.

Jotkut uneksivat paluusta, toiset jäisivät

Camini on keskiaikainen kylä kolmen kilometrin päässä Riacesta. Myös sinne on perustettu samanlainen järjestelmä maahantulijoiden vastaanottamiseksi kuin Riaceen. Toisin kuin Riace, Camini saa yhä julkista tukea toiminnalle. Kylän 250 asukasta ovat saaneet seurakseen 120 turvapaikanhakijaa, etupäässä syyrialaisia.

Caminin turvapaikanhakijoita on puoli vuotta ollut kotouttamassa Rosario Zurzolon vuonna 2014 perustama Jungi Mundi -järjestö. Sekä kyläläisille että maahantulijoille avoin projekti on luonut pikkupuoteja ja käsityöpajoja. Täällä samoin kuin Riacessa on kunnostettu alakoulu, johon pääsevät sekä paikalliset että maahanmuuttajien lapset.

– Kun projekti päättyy, monet haluaisivat jäädä tänne. Valitettavasti se ei ole kaikille mahdollista, sillä kunnostettuja taloja on yhä liian vähän, sanoo Katia. Hän on lähtöisin Veronasta, mutta päättänyt muuttaa tähän pieneen kylään.

Projekti on luonut töitä ja uusia mahdollisuuksia.

Vanessa on vast’ikään saanut lakitieteen opintonsa päätökseen. Hän auttaa turvapaikkahakemusten laatimisessa, mutta myös opettaa lapsia lukemaan.

Vanessan mukaan jotkut pakolaisista eivät halua opiskella italiaa. Kysymys ei ole pelkästään kielen vaikeudesta, vaan siitä, että he uskovat vakaasti palaavansa Syyriaan niin pian kuin sota siellä loppuu.

Norsunluurannikolta lähtöisin olevalla 30-vuotiaalla Omarilla ei ole paluuaikeita. Hän on yhdessä muurari ja puuseppä Pinon kanssa opetellut restauroimaan kylän vanhoja, kivistä rakennettuja taloja.

Tulee tunne, että tällaisissa unohdetuissa paikoissa on rakentumassa uudenlainen humaanisuus, kaukana television ja sosiaalisen median levittämästä propagandasta, jossa maahanmuutto nähdään pelkästään konfliktien lähteenä. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma, kun ottaa huomioon nykyisen poliittisen ilmapiirin ja ne byrokraattiset esteet, jotka ovat tulleet Riacen kokeilun tielle.

Ehkäpä Riacen pallokentällä kirmaavat ”muukalaislähtöiset” lapset eivät tiedä tätä huudellessaan toisilleen calabrian murteella. Ehkä eivät myöskään ne calabrialaislapset, joiden loppumattomat iltapäivät ennen katkaisi vain kirkonkellojen soitto, mutta jotka nyt lopulta ovat saaneet pelikavereita.

Käännös: Arto Huovinen

Pormestari kotiarestiin

Toimittaja Francesco M. Bassano ja kuvaaja Francesco Sini kävivät Riacessa syyskuussa.

Tarina sai uuden käänteen tiistaina 2. lokakuuta, kun viranomaiset pidättivät Riacen pormestarin Domenico Lucanon ja asettivat hänet koriarestiin. Häntä syytetään sopimusavioliittojen järjestämisestä maahanmuuton edistämiseksi.

Tutkintatuomari kuitenkin hylkäsi toisen syytteen julkisten varojen väärinkäytöstä. Tämä oli alunperin pääsyyte, jolla Lucano haluttiin pysäyttää.

Lucanon tukijat – kuten kirjailija ja mafiatutkija Roberto Saviano – pitävät syytteitä tekaistuina.

Italian medialle pidätyksen jälkeen antamissaan lausunnoissa Lucano sanoi, ettei hänellä ole mitään salattavaa.

Lucano sai merkittävän ulkomaisen tunnustuksen vuonna 2016, kun Fortune-lehti nimesi hänet maailman 50 suurimman johtajan joukkoon. KU