Verotus on lähes joka vuosi kiristynyt kymmenen viime vuoden ajan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa tuloverojen osalta. Tänä aikana valtion keräämät tuloverot ovat laskeneet noin 1,5 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.
Tuloverot muodostuvat palkkatuloista ja pääomatuloista perittävistä veroista. Yksi syy tuloverokertymän vähenemiseen on ollut se, että osa suurituloisista on voinut ottaa tai on saanut suurimman osan tuloistaan pääomatulona.
Vuoden 2016 verotietojen mukaan sata suurituloisinta, joiden kunkin tulot olivat enemmän kuin 2,9 miljoonaa euroa, maksoivat tuloistaan veroa keskimäärin noin 37 prosenttia eli suhteellisesti vähemmän kuin vastaavista palkkatuloista olisi veroa joutunut maksamaan.
”On aika luopua pääomatulon erikseen verottamisesta.”
Suurimman hyödyn tuloverotuksen laskusta ovat saaneet suurituloiset, sillä pieni- ja keskituloisten saamaa hyötyä ovat rasittaneet muiden verojen ja veroluonteisten maksujen korotukset.
Verotusta eivät siis ole kiristäneet tuloverojen korotukset vaan veronkorotukset paikallishallinnossa (mm. kunnallisvero) noin 0,9 prosenttiyksikköä, pakollisten sosiaaliturvamaksujen korotus noin 0,6 prosenttiyksikköä, omaisuusveron korotus noin 1,0 prosenttiyksikköä sekä tavaroista ja palveluista maksettujen verojen korotukset noin 1,8 prosenttiyksikköä.
Tulovero on palkkatulojen osalta porrastettu. Esimerkiksi vuonna 2017 alle 16 900 euron verotettavasta vuositulosta ei ole peritty tuloveroa lainkaan, mutta muita veroja ja veronluonteisia maksuja yli 2 000 euroa (12,5 %). Samana vuonna on 120 000 euron palkkatulosta peritty tuloveroa noin 25 200 euroa (21 %). Lisäksi tulonsaaja on joutunut maksamaan muita veroja ja veronluonteisia maksuja niin, että kokonaisveroaste oli 46 prosenttia. 120 000 euron vuositulosta hän joutui siis maksamaan noin 55 000 euron verot.
Pääomatulon verotus ei ole porrastettua samalla lailla kuin tuloverotus. Vuonna 2017 pääomatulosta on peritty veroa 30 prosenttia. Yli 30 000 euron pääomatuloista veroa kerättiin 34 prosenttia. Jos verotettavaa pääomatuloa olisi ollut esimerkiksi 120 000 euroa, niin verottaja olisi ottanut siitä lähes 41 000 euroa, eli noin 14 000 euroa vähemmän kuin palkansaajalta.
Tuloverojen alentamisella ja pääomatuloista perityllä alhaisella verokannalla ei ole havaittu työllisyyttä edistävää vaikutusta taantumavuosien aikana. Kun muita veroja ja maksuja on jouduttu korottamaan, on se vaikuttanut työllisyyteen negatiivisesti, koska pieni- ja keskituloisten ostovoima on heikentynyt.
Työllisyyttä edistää parhaiten verotuksen oikeudenmukaistaminen. On aika luopua 1990-luvulla säädetystä pääomatulon erikseen verottamisesta ja siirtyä yhtenäiseen tuloverotukseen, kuten vasemmistoliitto puheenjohtajansa Li Anderssonin johdolla on esittänyt.
Ari Alapartanen
Järvenpää