Laihialaisen rakennusmuovia valmistavan yhtiön toimitusjohtaja alensi kahden työntekijän tuntipalkkaa ja perusteli tätä sillä, että käyttivät työaikaansa uskonnon harjoittamiseen. Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona toimitusjohtajan tästä 60 päiväsakkoon työsyrjinnästä ja työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta. Lisäksi toimitusjohtaja ja yhtiö tuomittiin yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle työsyrjintärikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 3 269.
Asia tuli ilmi tammikuussa 2015 toimitetulla työsuojelutarkastuksella. Työsuojelutarkastajalle toimitusjohtaja perusteli työehtosopimuksen alittavaa palkkaa juuri uskonnon harjoittamisella työajalla. Oikeudessa hän kiisti asian.
Lisäksi tarkastuksella kävi ilmi, että yhdellä EU:n ulkopuolisen maan kansalaisella ei ollut työnantajan toimialalla työskentelyyn oikeuttavaa oleskelulupaa, eikä työnantaja ollut ulkomaalaislain velvoitteista huolimatta toimittanut työ- ja elinkeinotoimistolle tietoja työntekijän työsuhteen keskeisistä ehdoista.
Tunti vai vartti?
Oikeudessa keskusteltiin muun muassa siitä, kuinka paljon työaikaa uskonnon harjoittamiseen työpäivän aikana kului. Työnantajan mukaan työaikaa tuhlaantui päivässä noin tunti, mistä syystä hänen laskelmiensa mukaan työntekijät olivat saaneet työehtosopimuksessa sovitun minimipalkan, koska heille maksettiin palkkaa tosiasiassa tehdyn 7 tunnin sijaan 8 tunnista.
Oikeudessa kuullun työntekijän kertoman mukaan varsinaista työaikaa kului uskonnon harjoittamiseen keskimäärin noin 15 minuuttia päivässä, sillä he pyrkivät harjoittamaan uskontoaan mahdollisuuksien mukaan lakisääteisten taukojen aikana. Koska uskonnon harjoittamisen ajankohta liittyy auringonnousuun, siihen työajalla käytettyjen hetkien lukumäärä vaihtelee.
Käräjäoikeus uskoi työntekijän kertomusta. Tähän vaikutti erityisesti se, ettei työntekijä ollut esittänyt oikeudessa mitään vaatimuksia.
Oikeudessa esitetyistä kirjallisista todisteista ei käynyt ilmi työnantajan kertomusta tukevia seikkoja, vaan kirjallisten todisteiden mukaan työntekijöiden kanssa oli sovittu 9 euron tuntipalkasta ja 8 tunnin työpäivistä, mikä myös palkkalaskelmien mukaan toteutui. Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan kertomukseen perustuva menettely olisi ollut keinotekoinen sekä tosiasiallista työaikaa ja palkanmaksua vastaamaton.
Käräjäoikeus totesi lopuksi, että tunnin vähentäminen palkanmaksusta on joka tapauksessa ollut ylimitoitettua, eikä perustetta työehtosopimuksen minimipalkkaa pienemmälle tuntipalkalle ollut. Näin oli kuitenkin menetelty, ja menettely perustui työntekijöiden uskontoon.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue muistuttaa, että yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Työsuojelua sekä ulkomaalaisia koskevien määräysten ja niiden valvonnan tarkoituksena on turvata työehtojen ja muun kohtelun suhteen yhdet, kaikille samanlaiset työmarkkinat.