Pron sopimusalavastaava Taru Reinikainen kirjoittaa blogissa ilmiöstä, jonka kiky-sopimus on mahdollistanut. Kikyn tuomilla palkattomilla lisätunneilla tehdystä työstä laskutetaan blogistin mukaan kyllä firmoja, mutta työntekijöille ”ei näitä pennosia palkassa makseta, vaan yritykset kahmivat ylimääräiset voitot taskuihinsa”.
Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksesta 29.2.2016. Sopimuksen tavoitteena oli parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua sekä luoda uusia työpaikkoja. Kilpailukykysopimus (kiky) pidensi työntekijöiden vuosittaista työaikaa keskimäärin 24 tunnilla. Käytännössä työntekijät tekevät talkootöinä maksutta työnantajalle 24 tuntia vuodessa.
Helppoa rahaa kikyn turvin
”Yritykset ovat haistaneet helpon rahan. Tämä ei ole kilpailukykysopimuksen hengen mukaista”, Reinikainen toteaa.
Työajan pidennys on yhä voimassa useimmilla aloilla. Työajan pidentämisen käytännön toteutuksesta sovittiin paikallisesti. Monessa työpaikassa on sovittu työajan viikoittaisesta pidentämisestä 30 minuutilla tai työajan päivittäisestä pidentämisestä kuudella minuutilla.
Nämä kuusiminuuttiset ovat Reinikaisen mukaan ilmestyneet nyt tilaajayrityksen laskuille, jopa huomaamatta.
Tilaajayrityksiä laskutetaan jopa täysin tyhjästä
”Tilaajayritysten ja alihankinta- ja vuokrafirmojen välillä ei yleensä ole sovittu sanallakaan kiky-tunneista tai niiden tekemisestä mitään. Tilaajayrityksissä on saatettu sopia kikyn toteutustavasta esimerkiksi henkilöstökoulutukseen käytettäväksi. Alihankintafirmojen henkilöstöä ei näihin koulutuksiin kutsuta. Tilaajayrityksiä laskutetaan jopa täysin tyhjästä ja he eivät kiky-tunneista hyödy.”
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 yksityisen sektorin keskimääräinen tuntipalkka oli 15,98 euroa ja vuokratyötä teki keskimäärin 38 000 henkeä. Tästä kun lasketaan, niin pyöreästi on kyse 14 miljoonan euron suorasta rahapotista.
Reiníkainen arvelee, että nykyiselle hallitukselle tämäkin sopimusrikkomus sopinee hyvin, ”kunhan vain palkansaajia kuritetaan ja yritykset hyötyvät”.
”Bisnes on se, joka kannattaa”, hän täsmentää.