Perusasteen varaan jääneet työttömät nuoret tarvitaan työvoimaksi, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kok) keskiviikkona Helsingissä.
– Siinä on valtava työvoimapotentiaali. Tätä porukkaa ei nyt saada työelämään kiinni, Lintilä kertoo.
Syyt nuorten ulkopuolisuuteen ovat ministerin mukaan moninaiset.
– Tarvitaan ihan kansalaistalkoita, joilla tämä ongelma ratkotaan.
Lintilän mukaan työvoimapalveluihin on jo laitettu lisäpanostuksia nuorten työllisyyden edistämiseksi ja ministeriössä on ollut paljon ideoita, jotka ministerin sanoin ”voitaisiin polkaista käyntiin ei-hallituksen-toimina”.
– Ihan vapaaehtoisvoimin voitaisiin auttaa näitä nuoria, Lintilä ehdottaa.
Hän on sitä mieltä, ettei nuorten työttömyys välttämättä ratkea rahalla. Nuorten ongelmat voivat liittyä päivärytmin kadottamiseen sekä haluttomuuteen kouluttautua tai työllistyä.
Kysyttäessä, onko vastuu sosiaalitoimen, Lintilä siirtää vastuun sote-uudistuksen jälkeiselle sosiaaliturvauudistukselle.
– Tarvitaan mukaan sosiaaliturvauudistusta. Jos sote ei nyt mene maaliin, niin uusi hallitus aloittaa taas sotesta, kun pitäisi aloittaa sotusta, Lintilä selventää.
Työttömiä 20–29 -vuotiaita työnhakijoita, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun oli elokuussa runsaat 11 500. Kaikkiaan nuoria työttömiä työnhakijoita oli noin 50 000.
Suomen tilanne hyvä
Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan koko Suomessa elinkeinoelämä on parempi kuin vuosi sitten.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus Kehan julkaisemassa raportissa arvioidaan, että koko maan elinkeinoelämä on parempi tai paljon parempi kuin vuosi sitten. Raportti pohjautuu Ely-keskuksista saatuihin tietoihin.
Ainoastaan Koillis-Savon seutukunnan elinkeinotilanne on viime vuoteen verrattuna samalla tasolla. Yhdenkään seutukunnan elinkeinoelämä ei ole heikko tai hyvin heikko.
– Hyvään tilanteeseen vaikuttaa, ettei suuria irtisanomisia ole ollut viime aikoina, Kehan strategiajohtaja Jouko Nieminen tulkitsee.
Elinkeinoelämän arvioidaan jatkuvan vahvana tai nykytasolla ympäri Suomen. Savonlinnan, Pieksämäen, Mikkelin ja Koillis-Savon seudut eivät otaksu tilanteensa kohentuvan 12 kuukauden kuluessa.
– Näitä seutukuntia verottaa heikkenevä väestönkehitys. Nuoria muuttaa pois ja syntyvyys laskee.
Kainuussa pulaa metallialan osaajista
Jopa työllisyystilanne nähdään parempana koko maassa. Osaavan työvoiman saatavuudessa nähdään suurimmat ongelmat erityisesti Kehys-Kainuun ja Kajaanin alueilla, jonne Niemisen mukaan kaivataan metallialan osaajia.
– Poikkeuksena on Äänekoski, joka on saanut biotuotetehtaaseensa tarvitsemansa työvoiman.
Satakunnassa lääketeollisuus, robotiikka ja automaatioklusteri ovat Niemisen mukaan varsin hyvässä iskussa. Samoin Harjavallan teollisuusalueella menee hyvin.
– Porissa Ely-toimisto harkitsi muuttavansa arviotaan, sillä Venator-pigmenttitehdasta ajetaan alas ja 400 työntekijän työ loppuu. Alasajo ei kuitenkaan ole vielä ajankohtaista, vaan se tapahtuu vuoteen 2025 mennessä.
Joensuun seudulla muovi- ja metalliteollisuus vievät seutukuntaa eteenpäin. Myös ICT-puoli ja Savonlinnasta Joensuuhun muuttava opettajankoulutuslaitos luovat hyvää näkymää.