LEHTIKUVA

Usein valinnoillaan arvostelua herättänyt Norjan Nobel-komitea osui tällä kertaa harvinaisen hyvin oikeaan maaliin valitessaan rauhanpalkinnon saajan.

Nobelin rauhanpalkinto ei mennyt yhdellekään veikkailuissa mukana olleelle poliitikolle tai muulle maailmantähdelle, vaan suuressa julkisuudessa suhteellisen tuntemattomille, perustasolla tärkeää työtä tekeville ihmisille.

Valinta korosti myös sitä, että palkittavana olivat paitsi nämä kaksi nimenomaista henkilöä – Denis Mukwege ja Nadia Murad – myös kaikki muut, jotka pyrkivät lopettamaan seksuaalisen väkivallan käyttämisen aseena konflikteissa.

Ja asiahan on mitä tärkein: seksuaalinen väkivalta on yksi häpeällisimmistä ja samalla hyvin yleisistä sodankäynnin muodoista. Kyseessä ei ole mikään konfliktien lieveilmiö, vaan useimmiten täysin tarkoituksellinen ja systemaattinen tapa käydä sotaa.

Seksuaalinen väkivalta on hyvin yleinen sodankäynnin muoto.

Tämänvuotinen palkintopäätös on myös paljon lähempänä Nobelin rauhanpalkinnon alkuperäistä tarkoitusta kuin monet muut valinnat vuosien varrella. Usein palkinto on vaikuttanut pikemminkin joltain yleiseltä yhteiskunnallisen toiminnan palkinnolta kuin rauhantyöhön liittyvältä palkinnolta.

Ehkä jotain voi häiritä se, että toinen palkituista on mies. Minusta se on onnistunut ratkaisu. Se kertoo, ettei sotien seksuaaliseen väkivaltaan puuttuminen ole vain naisten asia, vaan se on kaikkien ihmisten asia. Ja kyllä miehiinkin kohdistetaan konflikteissa seksuaalista väkivaltaa.

ILMOITUS

Nadia Murad

Nadia Muradista tuli 25-vuotiaana historian toiseksi nuorin rauhannobelisti (nuorin oli Malala Yousafzai, joka sai palkinnon 17-vuotiaana vuonna 2014).

Murad on yksi niistä jesidinaisista, jotka Isis sieppasi seksiorjiksi Pohjois-Irakin Sinjarista elokuussa 2014. Nadia Muradin lisäksi siepattiin hänen muut siskonsa. Äiti ja kuusi veljeä tapettiin.

Murad onnistui vankeuden, pahoinpitelyjen ja raiskausten jälkeen pakenemaan ja helmikuussa 2015 hän pääsi Isisin valvomalta alueelta Dahokin pakolaisleirille.

Murad on koettelemuksensa jälkeen tehnyt tunnetuksi sotien seksuaalisen väkivallan uhrien tilannetta. Hän puhui YK:n turvallisuusneuvostolle konflikteista ja ihmiskaupasta joulukuussa 2015.

Murad sai EU:n Saharov-palkinnon 2016 ja samana vuonna myös Euroopan neuvoston Havel-palkinnon.

Denis Mukwege

63-vuotias Denis Mukwege on jo useiden vuosien ajan ollut mukana veikkailuissa rauhanpalkinnon saajista.

Mukwege on gynekologi, joka on auttanut raiskausten uhreja Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa riehuvissa konflikteissa.

Mukwege on yhdessä avustajiensa kanssa hoitanut tuhansia raiskausten uhreja Bukavussa sijaitsevassa sairaalassaan.

Lokakuussa 2012 Mukwege yritettiin murhata, mutta hän sai väistettyä luoteja. Hän pakeni Eurooppaan, mutta palasi seuraavassa tammikuussa Bukavuun.

Mukwege on saanut lukuisia palkintoja ihmisoikeustyöstään, muun muassa YK:n ihmisoikeuspalkinnon sekä niin sanotun vaihtoehtonobelin (Right Livelihood Award).

Vaaroja uhmaten

Nobel-komitea sanoo perusteluissaan, että Mukwege ja Murad ovat asettaneet oman turvallisuutensa vaaraan taistellessaan rohkeasti sotarikoksia vastaan saadakseen uhreille oikeutta.

Nobel-valinnoista haetaan usein myös rivien välissä olevia tarkoitusperiä. Ehkä tällä kertaa voi arvailla, että vuodessa maailmanlaajuiseksi ilmiöksi noussut #metoo-liike on ollut valitsijoiden mielessä. Seksuaalinen väkivalta on ollut nyt tavallista enemmän esillä julkisuudessa.

Ehkä palkintoon sisältyy myös jonkinlainen näpäytys presidentti Donald Trumpille, joka on systemaattisesti vähätellyt seksuaalista väkivaltaa.