Puolet valtakunnallisista sosiaali- ja terveysjärjestöistä pitää eduskunnan käsiteltävänä olevaa sote-kokonaisuutta huonona. Tämä selviää vuoden 2018 Järjestöbarometrin tuloksista, jonka Suomen sosiaali ja terveys ry (Soste) julkisti perjantaina.
Järjestöjohtajien näkemys sote-kokonaisuudesta on vielä huonompi kuin sosiaali- ja terveysjohtajien. Sote-johtajista 45 prosenttia pitää uudistusta jossain määrin huonona.
Järjestöjohtajista sote-kokonaisuuden arvioi hyväksi 15 prosenttia, kun sote-johtajista uudistusta hyvänä piti kolmannes, 32 prosenttia.
Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajilta kysyttiin avokysymyksellä, mitä uhkia he näkevät uudistuksessa järjestönsä ja sen edustamien ihmisryhmien kannalta. Useat vastaajat viittaavat sote-uudistuksen valmisteluun, joka on edennyt terveydenhuollon ehdoilla sosiaalipalveluiden jäädessä sivurooliin.
– Uudistus on painottunut selvästi terveydenhuoltoon sosiaalipuolen jäädessä sivuun. Vaarana on, että sosiaalihuollon kehittäminen pysähtyy tai taantuu eikä sen toteuttamiseen varata riittävää rahoitusta. Suurena vaarana on, että vähävaraisten ja moniongelmaisten elämä vaikeutuu entisestään, kyselyä kommentoi Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas.
– Sote-järjestöt toimivat lähellä ihmistä ja edustavat usein hauraimmissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Siksi heidän kokemuksensa ja näkemyksensä on oltava mukana sote-uudistusta valmistelevissa elimissä ja tulevissa maakuntien rakenteissa sekä tulevien sote-keskusten työssä, Kiukas vaatii.
Asiakassetelin käytön laajentamiselle kannatusta
Sote-kokonaisuuden huonosta arviosta huolimatta monet ratkaisut, kuten henkilökohtainen budjetti, asiakasseteli sekä järjestämisvastuun siirtyminen maakunnille saavat sote-järjestöiltä hyviä arvioita.
Järjestöjohtajista valtaosa (53 %) pitää asiakassetelin käytön laajentamista perustason terveydenhuollossa hyvänä ratkaisuna. Huonona sitä pitää 26 prosenttia.
Henkilökohtaisen budjetin käyttöönottoa pitää hyvänä soteuudistuksen ratkaisuna 45 prosenttia järjestöjohtajista. 20-21 prosenttia järjestöjohtajista katsoo, että henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto on huono ratkaisu.
Lisäksi lähes joka toinen (48 %) järjestöjohtaja katsoo, että järjestämisvastuun siirtäminen maakunnille on hyvä sote-uudistuksen ratkaisu.
– Uudistuksessa ehdotetaan monia hyviä ratkaisuja. Näitä välineitä pitää edistää ihmisten palveluiden oikea-aikaisen saannin, ei markkinoiden luomisen näkökulmasta, huomauttaa Kiukas.
Valinnanvapaus epäilyttää
Järjestöjohtajat ennakoivat valinnanvapauden heikentävän heikompiosaisten palveluja sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota eikä sote-uudistuksen tavoitteeseen terveyserojen kaventumisesta uskota.
Järjestöjohtajista enemmistö (59 %) arvioi, että valinnanvapaus heikentää heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsyä. Vain 4 prosenttia järjestöjohtajista katsoo, että heikoimmassa asemassa olevien palveluun pääsy paranee, jos valinnanvapautta lisätään.
Järjestöjohtajista 43 prosenttia arvioi, että valinnanvapaus heikentää sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiota. 20 prosenttia järjestöjohtajista katsoo, että sote-integraatio paranee valinnanvapauden kasvaessa.
Yli puolet (54 %) järjestöjohtajista katsoo, että valinnanvapaus heikentää hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista ja vain 7 prosenttia arvioi tilanteen parantuvan.
”Hyvätuloiset voivat hyötyä”
Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajilta tiedusteltiin avokysymyksellä valinnanvapauden lisäämisen uhkista. Monet järjestöjohtajat arvioivat, että valinnanvapaus voi aiheuttaa asiakkaalle epäselvyyksiä ja mutkistaa entisestään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää.
“Valinnanvapaudesta voivat hyötyä hyvätuloiset ja palveluita vertailemaan kykenevät, joita järjestömme asiakaskunta ei pääosin ole.”
“Valinnanvapaus ei tule toteutumaan heikoimmassa asemassa olevien kohdalla (lastensuojelu, päihde- ja mielenterveyspalvelut). Uhkana on myös se, että valinnanvapaus joidenkin kohdalla tapahtuu jonkun muun valitsemana tai vaikka voisi itse valita, vaihtoehdot ovat minimaaliset”
Lisäksi vastausten mukaan aitoa kilpailua tuskin syntyy syrjäseuduille.
“En osaa sanoa. Palveluja ei juuri nyt ole tai ne ovat heikentyneet, joten en näe, miten valinnanvapaus lisäisi mitään.”
– Hyvinvointi- ja terveyseroja ei pystytä kaventamaan vain valinnanvapausratkaisuilla. Siihen vaaditaan toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, kansanterveyteen perustuvia yhteiskuntapoliittisia toimia sekä ennaltaehkäisyyn panostamista, muistuttaa Kiukas.