Vuoden 2019 alusta toimintansa aloittava valtion Ruokavirasto on kolmas uusi, yli tuhannen työntekijän valtionvirasto. Ruokavirasto edistää, valvoo ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua.
Virasto vastaa myös Euroopan unionin maataloustuki- ja maaseuturahastojen varojen käytöstä Suomessa, toimii Suomen maksajavirastona ja hallinnoi EU- ja kansallisia tukia.
Uusi virasto kootaan Elintarviketurvallisuusvirastosta Evirasta, Maaseutuvirastosta ja osasta Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskusta.
Virastouudistuksen tavoitteena on tietohallinnon keskittäminen samaan paikkaan.
Tietohallinto pakataan yhteen
Ruokaviraston pääjohtajana aloittava Antti-Jussi Oikarinen kertoo, että hänen virastonsa yrittää koota suurempia yksiköitä yhteisen johdon alaisuuteen.
– Kaikilla mukaan tulevilla vanhoilla virastoilla on samoja asiakkaita. Uskomme asiakaskunnan palveluiden paranevan, kun niitä palvelevat laajemmat hartiat, Oikarinen kertoo.
Hänen mukaansa virastouudistuksen tavoitteena on tietohallinnon keskittäminen samaan paikkaan.
– Tällä hetkellä Maaseutuvirasto ja Elintarviketurvallisuusvirasto ostavat tietopalvelunsa maanmittauslaitoksen tietotekniikkapuolelta. Jatkossa tietohallinto ja sen johtaminen keskitetään samaan virastoon, samoihin käsiin.
Virastouudistukset voisivat jo riittää
Suomessa hallitusten keskusvirasto- ja aluehallintouudistukset ovat olleet lyhytjänteisiä.
– Joku vuosi sitten tehtiin selvitys keskusvirastoista, joita oli Suomessa vino pino, valtaosa aika pieniä. Tämä meidän hallinnonalamme lienee tässä keskushallinnon uudistuksessa osansa tehnyt.
– Ministeriön pyrkimyksenä on ehkä ollut päästä suurempiin yksiköihin.
Oikarisen vetämä Ruokavirasto jatkaa levällään pitkin Suomea.
– Maaseutuvirastolla on nyt seitsemän toimipaikkaa. Eviralla saman verran. Uusi virasto tulee säilyttämään parisenkymmentä toimipistettä. Niiden hallinto on uuden viraston piirissä.
Kaikkia asiakkaita palvellaan yhdessä
Oikarinen perustelee uutta ruokavirastoa sillä, että nyt yhdistetyillä virastoilla oli paljon yhteisiä asiakkaita.
– Aiemmin Maaseutuvirasto ja Evira palvelivat sekä maatila-asiakkaita että yritysasiakkaita. Jatkossa kaikkien palvelut paranevat, kun palvelijoilla on laajemmat hartiat.
Ruokaviraston kesäisessä tiedotteessa väitettiin, että asiakas tulee olemaan vahvemmin ruokaviraston toiminnan kehittämisen keskiössä.
– Keskiössä voi olla viljelijäasiakas tai yritysasiakas. Kuluttaja-asiakkaat ovat keskiössä vanhan Eviran palveluiden puolella, Oikarinen kertoo.
– Mutta niin kauan kuin olemme mukana EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa, 50 000 maatilaa tulee säilymään uuden ruokaviraston palvelupaketissa.
Vuosisadan aluehallintouudistus
Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen epäilee, että uusia virastouudistuksia tuskin kovin pian Suomessa nähdään.
– Kymmenkunta vuotta sitten Suomessa vietiin eteenpäin vuosisadan aluehallinnon uudistusta. Silloin lakkautettiin TE-keskukset, tiepiirit, läänit ja ympäristökeskukset.
Oikarinen oli itse vetämässä alueella vuosisadan aluehallintouudistuksen tuloksena syntynyttä ELY-keskusta.
– Tiedotimme siitä koko kevään ajan. Jos maakuntauudistus nyt menee maaliin, niin nämä tehdyt vuosisadan organisaatiouudistukset tulevat säilyneeksi reilun kymmenen vuotta.
Pääjohtajan mielestä kymmenen vuotta viraston elinkaarena on turhan lyhyt.
– Vähän pitkäjänteisempää toimintaa kaipaisin. Virastomaailma ei ole yritysmaailmaa vaan hallintokoneisto.
Oikarisen mielestä ennakoitava ja toimiva päätöksenteko olisi nykyistä parempaa, vaikka se joltakin osin olisi byrokraattinen.
– Emmehän me mahda mitään tälle EU:n kautta tulevalle byrokratialle, joka on vain toimeenpantava täällä.