Lehtikuva/Martti Kainulainen

Puoluesihteerikierros osoittaa, että puolueissa luotetaan ehdokasasettelun onnistumiseen.

Valmistautuminen kevään eduskuntavaaleihin on useimmissa puolueissa aloitettu vauhdilla. Osalla on tiedossa jo yli puolet ehdokkaista.

UP-uutispalvelun tekemästä puoluesihteereiden kyselystä käy ilmi, että oppositiopuolueissa on jopa tungosta ehdokaslistoille. Kysymykset osoitettiin niiden puolueiden puoluesihteereille, jotka ovat puoluerekisterissä ja joilla on kansanedustajia.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm kertoo, että kaksi kolmasosaa paikoista on täynnä. Joissakin piireissä äänestetään vielä ehdokkaista.

Tasa-arvokiintiötä ei ole SDP:llä, kokoomuksella, kristillisdemokraateilla eikä perussuomalaisilla.

Vasemmistoliitossa on tiedossa joitakin alueellisia ja kaupunki- tai kuntakohtaisia jäsenäänestyksiä. Varsinais-Suomen piirissä jäsenäänestys on meneillään.

– Nyt on selkeästi paljon enemmän innokkuutta kuin viime kuntavaaleissa. Meillä tulee olemaan kovemmat listat tällä kertaa, puoluesihteeri Joonas Leppänen kertoo.

ILMOITUS

Perussuomalaisilla ehdokaslistoista jo yli kaksi kolmasosa on täynnä, kertoo puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Vihreiden Lasse Miettisen mukaan ehdokasasettelu on käynnissä täysillä eri puolilla maata.

– Virallisestikin on jo nimetty suuri osa ehdokkaista.

RKP:n Fredrik Guseff kertoo, että puolueella tulee olemaan tällä kertaa ehdokkaita useammassa vaalipiirissä kuin aiemmin, mahdollisesti myös Keski-Suomessa ja Savo-Karjalassa.

– Yritämme saada ehdokkaita niin moneen vaalipiiriin kuin mahdollista, sillä arvomme ja tavoitteemme kiinnostavat laajemmin. Tämä kävi ilmi presidentinvaaleissa ja eurovaaleissa.

Kristillisdemokraattien ehdokasasettelu viimeistellään Asko Maaselän mukaan ensi vuoden puolella.

– Virallisten ehdokkaiden määrä ei ole suuri, perusrunkoa on kaikkiin vaalipiireihin ajateltu.

Hallituspuolueiden listoille mahtuu vielä

Hallituspuolueissakin ehdokasasettelu on aloitettu.

Kokoomuksen Janne Pesosen mukaan ”kokonaisuus vaikuttaa vahvalta”.

Keskustan Riikka Pirkkalainen kertoo, että ehdokaslistoja täytetään piirijärjestöjen päättämässä tahdissa.

– Useassa piirissä ehdokasasettelu on vielä kesken. Tilanne on kuitenkin hyvin lupaava. Ehdokasasettelu näyttää määrällisesti ja laadullisesti oikein mukavalta tässä vaiheessa.

Sinisten Matti Torvisen mukaan listoille mahtuu vielä.

– Mukana on hyviä nimiä. Tarkoitus saada mahdollisimman monta kansanedustajaa, koska se ratkaisee puolueen rahoituksen.

Tasa-arvokiintiö jakaa puolueet

Valtaosa eduskunnassa olevista puolueista aikoo huolehtia, että ehdokaslistoilla on miehiä ja naisia vähintään suhteessa 60–40 prosenttia.

Joillakin naisia olisi tarjolla ehdolle enemmän kuin miehiä.

Vihreiden ehdokaslistoilla on ollut Miettisen mukaan aina naisenemmistö. Tosin vaaleissa eduskuntaan tuli valituksi puolueen alkuvuosina vain miehiä.

– Vihreillä tavoitteena on, että miehiä olisi ehdokkaista noin 40 prosenttia.

Vasemmistoliiton Leppänen kertoo, että alueelliset erot ovat suuret, sillä Lapissa ja Itä-Suomessa on pientä pulaa ehdolle haluavista naisista. Helsingissä sitä vastoin naisia olisi tulossa listoille selvästi miehiä enemmän.

– Meillä pyritään siihen, että suhde on 40–60. Jäsenäänestykset voivat tätä muuttaa.

RKP:n Guseff muistuttaa, että viime eduskuntavaaleissa puolueen ehdokkaista 44 prosenttia oli naisia.

– Yritämme saada niin tasa-arvoisen listan kuin mahdollista. Se on meille hyvin tärkeää. Tavoite on saada puolet ja puolet siten, että jako toisen sukupuolen hyväksi on enimmillään 60–40 kaikissa vaalipiireissä.

Hallituspuolueista keskustalla ja sinisillä on tavoitteena saada listoille vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta. Keskustassa tavoite on lyöty lukkoon puoluehallituksessa. Puoluesihteerin mukaan ehdokashankinta etenee näissä raameissa.

Sinisten Torvisen mukaan 40 prosentin tavoite vastaisi myös puolueen mies- ja naisjäsenten suhdetta.

Kaksi suurta ei luota kiintiöihin

Tasa-arvokiintiötä ei ole SDP:llä, kokoomuksella, kristillisdemokraateilla eikä perussuomalaisilla.

SDP:n Rönnholm sanoo, että sukupuolijako on vaalipiireiden ehdokasasettelussa hyvin tasaista.

– Jo listoille valituista ehdokkaista hiukan enemmän taitaa olla naisia.

Kokoomuksessa arvioidaan, että kaikkiaan ehdokkaiden sukupuolijako tulee menemään aika tasan. Joissakin vaalipiireissä ehdolla voi olla selvä miesenemmistö.

– Niissä vaalipiireissä, joissa naiset ovat aktiivisempia äänestäjiä, halutaan ehkä piirun verran enemmän myös naisehdokkaita, Pesonen kertoo.

Perussuomalaisten Slunga-Poutsalo sanoo, että puolueessa ei uskota kiintiöihin.

– Uskomme, että päteviä naisia löytyy ihan ilman kiintiöitäkin. Naisehdokkaiden osuus saattaa olla tällä hetkellä 35 prosenttia. Esimerkiksi Uudellamaalla meillä alkaa naisia olla sen verran paljon, että pitäisi löytää niitä miehiä.

Uutista on korjattu 27.9.2018 klo12.24: Poistettu vasemmistoliiton tulevista jäsenäänestyksistä maininta Kainuusta, jossa jäsenäänestys järjestettiin kesällä. Kansan Tahdon uutisessa kerrotaan Kainuun ehdokasvalinnat: Merja Kyllönen, Miikka Kortelainen ja Kirsi Virtanen sekä varasijalle Jouni Lämpsä.