Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset

Vuonna 2017 Suomessa oli sijoitettuna noin 18 000 lasta.

Heistä 11 prosenttia oli sijoitettuna ammatillisiin perhekoteihin.

Lapsista 42 prosenttia oli yksityiskodeissa.

Lastensuojelulaitoksissa lapsia oli 38 prosenttia.

– Sijaishuoltopaikkojen valvonnassa on vakavia puutteita, sanoo kansanedustaja Anna Kontula (vas.).

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Viime vuonna sijoitettuna oli noin 18 000 lasta eli hieman vähemmän kuin Pieksämäellä oli huhtikuun lopussa asukkaita.

ILMOITUS

Kansanedustaja Anna Kontulan mukaan ongelmia aiheuttavat resurssien niukkuus, valvontavelvoitteiden päällekkäisyys sekä lastensuojelulaitosten monimuotoisuus. Tämän ongelman tunnisti myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) viime viikolla.

Kontula ehdottaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijaishuoltoon vuosittain tehtäviä tarkastuksia.

– Yksi vaihtoehto valvonnan tehostamiseksi olisi vuosittainen määräaikaistarkastus, joka turvaisi nykyistä paremmin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten olosuhteet sijaishuollossa.

Kontulan mukaan lastensuojelulakiin kirjatut valvontavelvoitteet ovat varsin kattavat, käytännössä valvonnassa on kuitenkin vakavia puutteita.

– Jos kerran ajoneuvoillakin on määräaikaiset katsastusajat, miksei vastaavaa järjestelmää voisi ulottaa koskemaan myös sijaishuoltopaikkoja, Kontula kysyy.

Päivitetty tarkastustodistus toiminnan ehdoksi

Kontulan mallissa päivitetty tarkastustodistus olisi ehto lastensuojelun sijoituspaikkana toimimiselle. Ammatillisten lastensuojelulaitosten osalta vuositarkastuksen toteutumisesta ja kustannuksista vastaisi palvelun tuottaja.

– Vuositarkastuksen kohteena olisivat lastensuojelulain, perhehoitajalain sekä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain määräysten noudattaminen kussakin sijaishuoltopaikassa ja siitä annettaisiin kirjallinen todistus, toteaa Kontula tänään jättämässään toimenpidealoitteessa.

Tarkastaja on velvollinen ilmoittamaan mahdollisista puutteista aluehallintovirastolle, joka suorittaa kohteessa mahdollisen jälkitarkastuksen.

Saarikko esitti myös valvonnan tiukentamista ja lupasi hallituksen lisäävän resursseja valvontaan. Rahat ovat kuitenkin hallituksen hyvän tahdon varassa.

Tavoitteena on lisätä lakiin lasten ja nuorten kuuleminen. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kiirehti lasten kuulemista välittömästi.

Sijaishuollon toimittava moitteettomasti

Kontulan mielestä resurssit eivät voi olla este lastensuojelun toteutumiselle.

– Sijaishuollon valvonnan tulisi toimia moitteettomasti riippumatta siitä, ovatko kantelut tai muut raportoidut havainnot antaneet aihetta erityiseen huoleen.

Oikeusasiamiehen tekemissä sijaishuollon tarkastuksissa on toistuvasti ilmennyt lasten nöyryyttävää kohtelua ja oikeuksien laitonta rajoittamista. Lasten on myös raportoitu olleen tietämättömiä omista oikeuksistaan sekä laitoksen ja oman sosiaalityöntekijän velvollisuuksista.

Julkinen keskustelu sijaishuollon olosuhteista ja valvonnan aukollisuudesta lähti liikkeelle Pohjolakodin lasten kuulemisesta.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset

Vuonna 2017 Suomessa oli sijoitettuna noin 18 000 lasta.

Heistä 11 prosenttia oli sijoitettuna ammatillisiin perhekoteihin.

Lapsista 42 prosenttia oli yksityiskodeissa.

Lastensuojelulaitoksissa lapsia oli 38 prosenttia.