”Nykyinen kuluttamisen ja kaupanteonmalli nojaa edullisimpien kustannusten markkinoihin ja globaaleihin hankintaketjuihin, mikä tarkoittaa aivan liian usein sitä, että monikansallisissa yhtiöissä tai niiden alihankintaketjuyrityksissä ei ole tarjolla kunnon työtä työntekijöille”, toteaa SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka blogissaan, jossa hän pohtii #ykkösketjuun-kampanjan merkitystä erityisesti palkansaajakeskusjärjestön näkökulmasta.
Björkbacka toteaa, että yritysvastuulakiin on kirjattava yrityksille velvollisuus tiedottaa ihmisoikeusvaikutuksista ja niiden korjaamisesta sidosryhmille, kuten esimerkiksi palkansaajaliikkeelle.
”SAK:n mielestä lakiin olisi hyvä saada kirjaus myös oikeudesta sopia itsenäisesti luottamushenkilöistä ja sen pitäisi huomioida kaikentyyppiset työsuhteet. Työntekijöiden oikeus rajat ylittäviin toimiin sekä sosiaalidialogiin olisi hyvä turvata myös laissa. ”
Vahingonkorvausvastuu yksi keino
Yksi mahdollinen keino vahvistaa lain toteutumista olisi Björkbackan mukaan säätää yrityksille vahingonkorvausvastuu, mikäli yritys laiminlöisi ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteensa.
Toimintaperiaatteiltaan samantyyppinen yritysvastuulaki on jo säädetty Ranskassa ja hyväksytty Sveitsin parlamentin alahuoneessa. Lakialoitteen eteneminen useassa EU:n jäsenvaltiossa lisäisikin Björkbackan mukaan todennäköisyyttä siitä, että komissio käynnistää valmistelun yritysten ihmisoikeusvastuun syventämiseksi komission kauppapoliittisen strategian mukaisesti.
Yritystoiminnalla ja kansainvälisellä kaupalla on suuri merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa – viedään viesti yhdessä päättäjille. Tulethan siis mukaan #ykkösketjuun, Björkbacka toteaa ja kannustaa kaikkia allekirjoittamaan yritysvastuulakia koskevan vetoomuksen, jotta yritysvastuulaki saataisiin säädettyä seuraavalla hallituskaudella.