Jarmo Lintunen

Hallituksen lakiesitys loisi vierekkäisille kaupoille eri pelisäännöt irtisanomisiin.

Monella suomalaisella paikkakunnalla suurimpien ketjujen, S-ryhmän ja K-ryhmän, ruokakaupat seisovat vierekkäin tai saman kadun eri puolilla. Jos hallituksen lakiesitys pienyritysten helpommasta henkilöperusteisesta irtisanomisesta menee läpi, muun muassa näitä naapureita ja niiden työntekijöitä saattavatkin pian koskea eri säännöt

PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjola ihmettelee esitystä, joka eriarvoistaisi yrityksiä ja niiden työntekijöitä.

Taustalla on S-ryhmän ja K-ryhmän erilainen yritysrakenne. Pohjola selvittää, että S-ryhmässä on 20 alueellista osuuskauppaa, ja niissä yhteensä noin 40 000 työntekijää, eli jokaisessa osuuskaupassa keskimäärin 2 000.

– Yksittäiset liikkeet kuuluvat omaan osuuskauppaansa, eikä niistä siis alle 20 hengen yrityksiä löydy. Keskolaiset ruokakaupat taas ovat kauppiasvetoisia, mikä tarkoittaa, että ne ovat kauppiaan omistamia pienyrityksiä – vaikka joskus samalla kauppiaalla voi olla monta liikettä johdettavanaan. Suuri osa työntekijöistä onkin siis alle 20 hengen yritysten palkkalistoilla.

Olennaisempaa olisi pohtia,miten prosesseja parannettaisiin pienemmissä yrityksissä

ILMOITUS

Jos lakiesitys hyväksytään, vierekkäisillä – jopa samankokoisilla – kaupoilla voisi siis olla lain mukaan erilaiset kriteerit henkilöperusteiseen irtisanomiseen. Ja yhtä lailla muillakin aloilla säännöt muuttuisivat, kun 20 työntekijän raja ylittyy.

– On erikoista, että lakiesitys saattaa asettaa jopa samankokoiset vierekkäiset kaupat eriarvoiseen asemaan työnantajana. Kokemuksemme mukaan isommissa yrityksissä on kehittyneemmät prosessit joskus välttämättömiin irtisanomisiin ja olennaisempaa olisikin pohtia, kuinka prosesseja voitaisiin parantaa pienemmissä yrityksissä, huomauttaa Pohjoja.

Hallitus esitti kevään ns. kehysriihessään, että 20 hengen ja sitä pienemmissä yrityksissä henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin lakimuutoksella.

PAM on vastustanut esitystä, koska se heikentää työntekijöiden asemaa ja asettaa heidät eriarvoiseen tilanteeseen sen perusteella, minkäkokoisen yrityksen palveluksessa sattuu olemaan. Monet asiantuntijat eivät myöskään usko, että hallituksen tavoite työttömyyden vähentämisestä tällä keinolla toteutuisi: näyttöä tehosta ei ole.