Mustan polkupyörän rekisteritunnus on KILU-16. Se on Kotkan kaupungin nuorisotoimenjohtaja Leena Ruotsalaisen virkapyörä.
Rekisteritunnus on kahden vuoden takaa, jolloin Kotkassa vietettiin kaupunkiin sijoittuvien Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu-kirjojen juhlavuotta.
1950-luvun sankaripojat Pertsa ja Kilu ehtivät varttua jo eläkeikään, kun heidän kotikaupunkiaan ravisteli teollisuuden rakennemuutos. Tehdas ja satamakaupunki Kotkan työttömyysaste oli pahimmillaan pitkälti yli 20 prosenttia.
”Ihmiset aktivoituvat, kun he pääsevät vaikuttamaan oikeasti kotikaupunkinsa päätöksentekoon.”
– Ilmapiiri oli tuolloin se, että kotkalaiset on jätetty oman onnensa nojaan, Ruotsalainen kertoo.
Nyt Kotkassa ja kotkalaisilla menee jo hieman paremmin, vaikka kaupungin työikäisestä väestöstä noin 16 prosenttia on vielä ilman ansiotyötä. Kotkalaiset ovat synnyttäneet työtä ja tekemistä omin voimin. Kaupungissa on käynnistynyt lukuisia yhteisöllisiä hankkeita, joiden tiimoille on syntynyt uusia yhteisöjä ja sitä myöten myös työpaikkoja.
– Jos ei olisi aktiivisia ihmisiä, ei kaupunkikaan kehittyisi, Ruotsalainen toteaa.
Rollaattorirallia torilla
Kotkalaisten omasta aktiivisuudesta syntyneet toiminnot kattavat paljon aina hävikkiruokakaapista polkupyöräkorjaamon ja digitaalisen toimintakeskuksen kautta teatteriesityksiin.
– Kaupunki tarjoaa toiminnalle puitteet ja ihmiset luovat toiminnan, toteaa Kotkan kaupunginvaltuutettu ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja, apulaisohjaaja Joona Mielonen.
Kotkassa yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen kumpuavat Mielosen mukaan siitä, että asukkailla on sama identiteetti ja tunnetaan solidaarisuutta kotikaupunkia ja kanssaihmisiä kohtaan.
– Yhdessä koetut kovat ajat ovat saaneet kaupunkilaiset hakeutumaan toistensa seuraan.
Leena Ruotsalainen näkee, että kaupunki on pienoiskokoinen kansalaisyhteiskunta, jossa yhteisöllisyys syntyy osittain työkulttuurin muutoksen tuloksena.
– Sen sijaan, että pysyttäisiin omissa lokeroissamme, rakenteita on avattu ja erilaiset ihmiset ja tahot ovat verkostoituneet keskenään.
Esimerkiksi Karhulan kaupunginosassa parisataa nuorta on itse keksinyt GutsyGo-nimisen hankkeen. Yhdessä he miettivät, mitä kaikkea voivat tehdä ympäristönsä ja muiden ihmisten hyväksi.
Tuloksena syntyi myös Karhulan torilla ajetut ikäihmisten rollaattorikilpailut.
– Idea oli nuorten kekseliäisyyttä. Eri-ikäisiä ihmisiä ei ole aina helppo saada kohtaamaan toisiaan.
Saarella ja laidoilla
”Yhdessä koetut kovat ajat ovat saaneet kaupunkilaiset hakeutumaan toistensa seuraan.”
Leena Ruotsalainen tähdentää, että yhteisöllisyys syntyy myös demokratiasta. Ihmiset aktivoituvat, kun he pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan oikeasti oman kaupunkinsa päätöksentekoon. Kotkassa asukkaat ovat saaneet osallistua kaupunkistrategian laatimiseen.
– Merkille pantavaa on, että mukana olleiden nuorten kannanotoissa korostuivat ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat.
Joona Mielosen mukaan kaupungin päätökset eivät enää ole ”ylhäältä alas annettuja määräyksiä.”
– Ihmiset välittävät kotikaupungistaan ja toisistaan. Kun samanhenkinen porukka osuu yhteen, syntyy luontaisesti perusta myös yhteiselle toiminnalle koko yhteisön hyväksi.
Kotka on maantieteellisesti laaja, 270 neliökilometrin suuruinen. Ruotsalainen myöntää, että kehitystoimissa eri kaupunginosat ovat olleet hieman eri asemassa. Kotkansaarella sijaitsevaan keskustaan satsataan herkemmin kuin laitaseuduille. Yhteinen toiminta käynnistyy yleensä lähellä, omassa kaupunginosassa tai korttelissa, eikä se vaadi suuria satsauksia.
– Yhdessä tehdessä syntyy kokemuksia ja merkityksiä, jotka kiinnittävät ihmisiä entistä tiiviimmin omaan yhteisöönsä.
Pois ja takaisin
Kotkassa on järjestöjen ja yhteisöjen kumppanuustalo Viikari. Yhteisötalo Messissä taas toimii nuorisotyön yksiköitä, kulttuurikeskus ja koulupaja ja Toivo Pekkasen koulu on muuttunut kaikille avoimeksi ateljeeksi.
– Tilojen käyttökustannukset ovat kaupungin sisäistä vuokranmaksua, joten niistä ei synny ylimääräisiä kustannuksia, nuorisotoimenjohtaja Leena Ruotsalainen kertoo.
Yhteisöllisyyden muodostuminen edellyttää avointa ilmapiiriä ja luottamuksen syntymistä ihmisten kesken. Ruotsalaisen mukaan ilmapiiri on parantunut, mutta petrattavaa on yhä.
– Meidän ei pitäisi miettiä sitä, miten nuoret saadaan häädettyä kauppakeskuksen edustalta, vaan sitä, mitä voisimme yhdessä heidän kanssaan tehdä.
Väestö on voimakkaasti ikääntynyt, ja nuorempi polvi muuttaa yhä hanakasti kaupungista pois. Kaupunginvaltuutettu Joona Mieloselle on ”pyhä tavoite” luoda nuoriin nykyistä syvempää kotiseuturakkautta.
– Nuoret joutuvat usein lähtemään muualle opiskelemaan, mutta ehkä tulevaisuudessa yhä useampi heistä palaa takaisin rakentamaan Kotkasta entistä parempaa kaupunkia.