Euroopan unionin johtajat kokoontuivat Salzburgissa ja asialistalla olivat jälleen kerran turvapaikanhakijat tai lähinnä heidän torjumisensa.
Koko kesän haudottu ajatus ”keskusten” perustamisesta unionin ulkopuolelle ei ole edennyt. Yksikään Pohjois-Afrikan valtio ei ole ilmoittautunut vapaaehtoiseksi, ja pakolla ei toisen valtion maalle parane mennä rakentamaan.
Yksi syy vähäiseen kiinnostukseen voi olla se, että jäljet pelottavat. Yhtäläisyyksiä ei tarvitse hakea historiallisista leirityksistä, tälläkin hetkellä ihmisiä on suljettu epäinhimillisiin oloihin vailla vaihtoehtoja.
Australian Papuan Uuteen Guineaan perustamilta pakolaisleireiltä vuotaa tämän tästä uutisia epäinhimillisestä kohtelusta ja epätoivoisten lasten tekemistä itsemurhista. Amnesty International on kutsunut Australian pakolaispolitiikkaa laskelmoiduksi piittaamattomuudeksi ja julmuudeksi.
Ihmisoikeusloukkaukset eivät laimenna intoa
Jostain syystä EU-johtajia eivät Australian jättämät jäljet näytä pelottavan, vaikka ne on tahrittu ihmisoikeusloukkauksilla ja verellä. Päinvastoin. Ihmisoikeusloukkauksistaan tunnettu Egypti ja sen itsevaltainen johtaja Abdel Fattah al-Sisi keräävät kiitosta, sillä Eurooppaan pyrkiviä turvapaikanhakijoita ei Egyptin kautta juuri tule. Erityisen innostunut yhteistyöstä Egyptin kanssa on Itävallan äärioikeistolainen liittokansleri Sebastian Kurz.
Egypti kunnostautuu rajoittamalla ihmisten vapautta monin tavoin. Homoseksuaaleja tai sellaisiksi epäiltyjä on kidutettu. Demokratia-aktivisteja on pidätetty ja mielenosoitukset tukahdutetaan.
Amnesty tuomitsi syyskuun alussa häpeälliseksi kuolemantuomiot, jotka egyptiläinen tuomioistuin vahvisti 75:lle syrjäytetyn presidentin Mohammed Mursin tukimielenosoituksiin osallistuneelle ihmiselle.
Heinäkuussa libanonilainen turisti Mona el-Mazbouh sai kahdeksan vuoden vankeustuomion Facebookin lataamansa Egyptiä mollaavan tekstin vuoksi. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan turistin saamassa tuomiossa heijastui maan yleinen ilmapiiri ja kaikenlaisen toisinajattelun tukahduttaminen.
Leirien perustamista alueelleen ei Egyptikään silti hyväksy.
Trumpkin uhkaa jäädä kakkoseksi
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ehdottanut Espanjan ulkoministeri Joseph Borrelin mukaan, että Espanjan tulisi rakentaa muuri Saharan ympärille. Ilmeisesti Trump ei kuitenkaan ehdottanut, että Pohjois-Afrikan maiden tulisi myös maksaa muuri – kuten hän itse on vaatinut Meksikoa tekemään.
Trumpin ehdotus voi tuntua EU-johtajista oudolta, jollei suorastaan järjettömältä. Kuitenkin heitä itseään vaikuttaa lähes hämmästyttävän se, että Pohjois-Afrikan maat eivät ole riemusta kiljahdellen toivottaneet EU:ta perustamia leirejä tervetulleeksi maaperälleen.
Jopa Trumpinkin aivoituksia oudommalta vaikuttaa unionin johtajien tavaton kiinnostus siirtolaisuuteen ja turvapaikanhakijoihin. Tosiasiassa maahanmuutto ei missään nimessä ole EU:n tai maailman suurin ongelma.
EU:lla tai tarkemmin ottaen Espanjalla on Pohjois-Afrikassa pari pientä enklaavia, Ceuta ja Melilla. Niiden ympärille aidat pystytettiin jo vuosia sitten.
Jopa Trumpin aivoituksia oudommalta vaikuttaa unionin johtajien tavaton kiinnostus siirtolaisuuteen ja turvapaikanhakijoihin. Tosiasiassa maahanmuutto ei missään nimessä ole EU:n tai maailman suurin ongelma.
Kuikka Koposen seuraajat
Olennainen kysymys kuuluukin, miksi maahanmuutto halutaan nähdä itseään suurempana ongelmana.
Vuonna 2015 Euroopan unionin maihin tuli yhteensä 1 822 337 turvapaikanhakijaa. Määrä oli historiallisen korkea, mutta romahti jo seuraavana vuonna.
Vuoden 2018 tammi-elokuussa turvapaikkaa EU:sta on hakenut 91 267 ihmistä. Jos yllättävää uutta pakolaisaaltoa ei tule, kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa jätettäviä turvapaikkahakemuksia kertynee alle 10 prosenttia vuoden 2015 tasosta.
Euroopan äärioikeisto vie EU-päättäjiä kuin piimäpurkkia. Alle viidesosan ja pienemmänkin kannatuksen turvin vihasta ja pelosta voimansa saava laitaoikeisto on monessa maassa saanut seuraajikseen kannatuksen menetystä pelkääviä hännystelijäpuolueita ja -poliitikkoja.
Turvapaikanhakijat ja pakolaiset on helppo valita silmätikuksi ja käsitellä heitä ongelmana. Äärioikeiston hätäännyttämät EU-johtajat yrittävät toimia kuin Kuikka Koponen, David Copperfield ja muut silmänkääntäjät. He kiinnittävät yleisön huomion sivuseikkoihin samalla, kun itse temppu tehdään.
Ne todelliset ongelmat, joista ihmisten liikkeellelähtö on seurausta, eivät kuitenkaan katoa näppärälläkään hämäysliikkeellä. Ihmisiä pakottavat liikkeelle sodat ja vainot, ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja nälkä, jatkuvasti syvenevä globaali taloudellinen eriarvoisuus ja nuorilta puuttuvat tulevaisuudennäkymät.
Ne eivät poistu silmänkääntötempuilla, eikä niitä pysäytä edes muurein ympäröity leiri.