Lehtikuva/Mikko Stig

Eduskunta hyväksyi kiistellyn Ceta-sopimuksen toukokuussa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki ihmettelee työ- ja elinkeinoministeriön toimintaa EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen yhteydessä. Syynä ihmetykselle on ministeriön tilaama selvitys sopimuksen vaikutuksesta Suomen kaivoslakiin.

”Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ei ole tiedottanut asiakirjan valmistumisesta. Selvitystä ei ole toimitettu eduskunnalle, informoitu lausuman laatinutta ulkoasiainvaliokuntaa, eikä siitä ole mainintaa ministeriön verkkosivuilla. Ministeriö toimitti asiakirjan sähköpostitse, kun sitä erikseen pyydettiin”, Arhinmäki listaa blogissaan.

Selvityksen mukaan CETA-sopimus ei aiheuta muutospaineita Suomen kaivoslakiin. Arhinmäki ihmettelee niin johtopäätöstä, selvityksen tekijää kuin avoimuuden puutetta.

”Miten CETA-selvityksen laatija valittiin ja miten huolehdittiin siitä, että selvitys on mahdollisimman puolueeton?”

”Mutta valitettavasti selvitys on melko suppea, eikä se käsittele kysymystä lainkaan niin laajasti, kuin mitä eduskunnan asiantuntijakuulemisissa ja valiokuntien lausunnoissa nostettiin esiin”, Arhinmäki kirjoittaa.

Selvityksen on tehnyt asianajotoimisto Borenius, joka on Arhinmäen mukaan profiloitunut kaivosalan yritysten edustajana.

ILMOITUS

”Nyt herääkin kysymys, kenen näkökulmasta selvitys on laadittu ja kenen huolia siinä on huomioitu.”

Uusi kirjallinen kysymys

Arhinmäki napauttaa ministeriötä ja elinkeinoministeri Mika Lintilää (kesk.) siitä, että selvityksen tilaus ei mennyt aivan nappiin. CETA-sopimuksen aiheuttamia huolia ei hänen mukaansa hälvennä se, että selvityksen tehneen tahon puolueettomuus voidaan kyseenalaistaa.

”Lisäksi on huomattava, että eduskunta edellytti hallitukselta kaivoslain uudistamisen arviointia. Se tarkoittaa laajempaa arviointia, kuin pelkkää CETA-sopimuksen vaikutusten selvityksen tilaamista kaivosteollisuuden puolustajalta.”

Arhinmäki kirjoittaakin tehneensä asiasta uuden kirjallisen kysymyksen.

”Miten CETA-selvityksen laatija valittiin ja miten huolehdittiin siitä, että selvitys on mahdollisimman puolueeton? Mikä on eduskunnan edellyttämän kaivoslain uudistamisen arvioinnin aikataulu ja missä muodossa selvitys lain muutostarpeista on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn?”

Kansanedustajien on saatava vastaus kirjallisiin kysymyksiin kolmen viikon kuluessa. Arhinmäki sanoo blogissaan odottavansa vastausta suurella mielenkiinnolla.

Reilua vapaata kauppaa pitää kannattaa

Eduskunta hyväksyi CETA-sopimuksen tämän vuoden toukokuussa. Vasemmistoliitto ja vihreät äänestivät sitä vastaan, kun sosiaalidemokraattien ryhmä äänesti yksimielisesti sen puolesta.

Arhinmäki korosti toukokuussa Kansan Uutisille, että hän ei äänestänyt sopimuksen hylkäämistä sen vuoksi, että vastustaisi vapaakauppaa.

– Meidän pitää kannattaa reilua vapaata kauppaa, mutta meidän pitää vastustaa epäreilua kauppaa. Kauppaa, jossa monikansalliset yritykset pystyvät kävelemään demokraattisten päätöksentekijöiden yli, hän sanoi.

CETA-sopimuksen suurin ongelmakohta on siihen sisältyvä investointisuoja.

Sopimus antaisi yrityksille mahdollisuuden haastaa yksittäinen valtio investointituomioistuimeen, jos yritys katsoisi valtion toimineen sen etujen vastaisesti. Oikeudenkäynnit ovat pitkiä ja kalliita, minkä vuoksi investointisuojalla onkin jo ennaltaehkäisevä vaikutus. Valtiot lähtevät siis muuttamaan lainsäädäntöä yrityksille suotuisiksi, jotta yritykset eivät haastaisi valtioita oikeuteen.

CETA-sopimuksen astuminen voimaan on vielä epävarmaa. Se vaatii kaikkien EU-maiden parlamenttien hyväksynnän, minkä lisäksi se tulee hyväksyä myös europarlamentissa.