Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kiittelee perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) tahtoa korjata sijaishuollon vakavia ongelmia. Koulukoti Pohjolakodin lasten huonosta kohtelusta lähteneen keskustelun seurauksena sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aikaa puuttua erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ongelmiin.
Kurttila on oikeassa vaatiessaan koulukodeissa olevien lasten ja nuorten kuulemista. Koulukodissa asuvilla nuorilla on jo pitkä tausta lastensuojelussa, usein epäonnistuneita yrityksiä auttaa nuorta. Tarkastuksista voivat päättää aluehallintovirasto, oikeusasiamies tai kunta.
Saarikko korosti torstaina, että jo ilman lainsäädännön muutosta voidaan lapsia ja nuoria kuulla, kuten tehtiin Pohjolakodissa. Ministeri myönsi, että valvonnassa on liian vähän resursseja.
Päättäjät ja hallinto ovat korostaneet sijaishuollon omavalvontaa, joka näyttää ongelmalliselta tällä hetkellä käytävän keskustelun valossa.
Saarikko lupasi lisää käsipareja valvontaan, mutta rahat ovat hallituksen päätöksen takana.
Ensivaiheessa tarkastukset koulukoteihin
Kurttilan mukaan koulukoteihin sijoitettujen lasten kuuleminen voidaan suorittaa laadukkaasti ja ripeästi, jos tahtoa on.
– Viranomaisten yllätystarkastukset koulukoteihin ovat kestäneet enintään muutamia päiviä. Koulukoteihin sijoitettujen lasten kokemukset ovat välttämätön näköala sijaishuollon järjestelmään, sillä nämä lapset ovat yleensä käyneet läpi lastensuojelun koko palveluvalikon, Kurttila toteaa.
Lapsiasiavaltuutettu vaatii valvontatoiminnassa huomion kiinnittämistä ongelmiin, joista monet korostuvat juuri koulukotiympäristöissä.
– Olen saanut luotettavaa ja huolestuttavaa tietoa suoraan opettajilta, miten sijoitettujen lasten oikeus yleisopetukseen ei toteudu. Tästä minulle ovat myös puhuneet koulukoteihin sijoitetut lapset, jotka ovat ihmetelleet, miksi he eivät saa käydä kunnan koulua.
Koulukoteihin on sijoitettu noin 300 lasta. Koulukodeilla on vastuu perusopetuksen järjestämisestä lapsille. Viitaten omiin keskusteluihinsa opettajien kanssa hän arvioi, että moni sijoitettu lapsi pärjäisi yleisopetuksessa, saisi siten aineenopettajan antaman opetuksen normaalissa luokassa ja erityisopettajan tuen.
– Sijoitettuja lapsia opetetaan perusteettomasti pienryhmissä tai kotiopetuksessa, Kurttila kertoo.
Kaikkiaan lapsia ja aikuisiän kynnyksellä olevia nuoria on sijoitettu kodin ulkopuolelle 18 000.