Lehtikuva/Emmi Korhonen

SOSTE on esittänyt nykyisten asiakasmaksu-, lääke- ja matkakattojen yhdistämistä siten, että paljon sairastavien maksurasitus pienenisi.

Asiakasmaksujen ja lääkekorvausten tavoin myös matkakorvausten omavastuuosuudet ovat nousseet asiakkailla huomattavasti. Vuodesta 2012 vuoteen 2018 yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus nousi 9,25 eurosta 25 euroon.

Samanaikaisesti matkakatto lähes kaksinkertaistui, 157,25 eurosta 300 euroon. Sairaalan poliklinikkakäynnin hinta asiakasmaksu ja matkan omavastuuosuus huomioiden on noussut vuoden 2015 jälkeen peräti 42 prosenttia: noin 64 eurosta 91 euroon.

– Korotus on kohtuuton pienituloiselle ja paljon sairastavalle, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn erityisasiantuntija Anne Perälahti.

Hän on jäsenenä terveydenhuollon matkojen siirtoa maakuntiin selvittävässä työryhmässä.

Asiakkailla huoli nousevista maksuista

ILMOITUS

Matkakorvausten tehtävänä on turvata vakuutettujen oikeudet saada hoitoa tai tutkimusta asuinpaikasta riippumatta korvaamalla osa matkakustannuksista.

Omavastuuosuuksien korotukset sekä matkoissa että palveluissa ovat kuitenkin Perälahden mukaan johtaneet siihen, että osa jättää käyttämättä tarpeenmukaisia palveluja.

SOSTE on esittänyt nykyisten asiakasmaksu-, lääke- ja matkakattojen yhdistämistä siten, että paljon sairastavien maksurasitus pienenisi.

Esitys matkalaiksi

Matkakorvausten siirtoa Kelalta maakunnille pohtivan työryhmän tehtävänä on luonnostella hallituksen esitys matkalaiksi. Työryhmän on tarkoitus päättää työskentelynsä vuoden 2018 lopussa. Työskentelyä ohjaavat vahvasti sote- ja maakuntauudistus, perustuslailliset näkökohdat palvelujen saatavuudesta ja asiakkaiden yhdenvertaisuudesta sekä vaikutukset julkiseen talouteen.

Työryhmän tehtäväkenttä on laaja. Uudistuksessa olisi esimerkiksi ratkaistava, miten matkakustannusten korvaamisessa huomioidaan asiakkaiden valinnanvapauden toteutuminen, EU:n lainsäädäntö ja matkojen organisoinnissa yhteistyöalueet. Nykyisin matkakustannukset korvataan matkasta lähimpään tutkimus- ja hoitopaikkaan, jossa vakuutettu voi saada hänen terveydentilansa vaarantumatta tarpeellista tutkimusta ja hoitoa.

Kustannussäästöä asiakaslähtöisyydestä

Laissa säädetään jatkossakin korvauksen perusteista, mutta maakunnat voivat järjestää kuljetukset palvelujärjestelmän kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Matkojen järjestämis- ja rahoitusvastuun siirtäminen maakunnille estäisi Perälahden mukaan osaoptimoinnin, jossa järjestäjä pyrkii siirtämään kustannusvastuuta toiselle toimijalle.

– Maakunnilla olisi kannuste kehittää palveluverkkoaan matkakustannukset huomioiden, sovitella paremmin asiakkaiden hoitoaikoja matkojen yhdistelyssä sekä ottaa käyttöön uudenlaisia tuottamistapoja kuten etäpalvelut ja liikkuvat palvelut. Asiakaslähtöiset ratkaisut palvelujen saatavuuden ja matkojen sujuvuuden parantamiseksi voivat tuottaa myös kustannussäästöjä.

Muutoksessa tulee Perälahden mukaan huomioida Kelan vahva asiantuntemus ja osaaminen esimerkiksi tietojärjestelmissä.

– Korvausjärjestelmän rakentaminen jokaiseen maakuntaan olisi kallista, joten maksatusten hallinnoinnin keskittämistä Kelaan on selvitettävä.

Työryhmän toimikausi on valitettavan lyhyt, joten maksukattojen yhdistäminen todennäköisesti edellyttäisi erillistä selvitystä. SOSTE pitää myös tärkeänä, että työryhmän esityksessä huomioidaan palvelumatkan sujuvuus sekä asiakkaiden inhimilliset ja yksilölliset tarpeet.

Matkakorvauksella toteutetaan perustuslaillista tavoitetta turvata jokaisen pääsy tarpeellisiin terveyspalvelujen piiriin asuinpaikasta riippumatta.