Kokoomus hoiti valtiolta yksityiselle
Nykyisellä Venator P&A Finland Oy:llä on historiansa saatossa ollut monta nimeä ja omistajaa. Venatorilla toiminta on ollut vasta parisen vuotta. Sitä ennen puikoissa oli viitisen vuotta amerikkalainen Huntsman. Sen edeltäjä taasen oli Sachtleben.
Vielä vuosituhannen vaihteessa tehtaan omisti Kemira. Valtio omisti yrityksestä 48,6 prosenttia. Vuonna 2007 valtio myi pääosan osakkeistaan, suurimman osan osti Paasikiven perheen Oras Invest Oy.
Valtion omistajaohjauksesta vastasi tuolloin ministerinä toiminut Jyri Häkämies, joka muiden muassa vakuutti, että suomalainen yrittäjä alkaa nyt kehittää yritystä. Toisin kävi. Paasikivet eivät lähteneet kehittämään yritystä, vaan myivät sen melko nopeasti eteenpäin.
– Kokoomus ajoi siinä omaa ideologiaansa. Tehdas haluttiin antaa yksityiselle pääomalle, Teollisuusliiton aluetoimitsija Erno Välimäki toteaa.
Hän päätyy kysymään, että mikä on siis se suomalaisen kapitalistin vastuullisuus.
Runsas viikko sitten Venatorin Porin titaanidioksiditehtaan noin 450 työntekijälle ilmoitettiin tehtaan lopettamisesta vuoden 2021 loppuun mennessä. Viikon verran uutispommia on sulateltu.
– Nyt odotellaan kutsua yt-neuvotteluihin, kertoo tehtaan pääluottamusmies Ari Dahlberg.
Uutinen on ollut melkoinen pommi porukalle. Pettymystä ei kuitenkaan ole purettu lakkoiluun, vaan Dalhbergin mukaan porukalla on päätetty, että työmaalla pysytään ja ”otetaan se raha amerikkalaisilta, joka saatavissa on”.
– Nyt täytyy yhteisesti järjestää asiat niin että ihmiset pääsevät työhaastatteluihin ja kaikille haetaan uusi työmaa, ja jos työpaikkaa ei löydy, niin sitten koulutusta. Siitä lähdetään, että tulee koulutuspaketti, hän sanoo.
Alue ennallistettava
Aluetoimitsija Erno Välimäki Teollisuusliiton Satakunnan aluetoimistosta listaa ”isoja asioita”, jotka liittyvät Porin tehtaan lopettamispäätökseen.
– Ensimmäinen on tietysti se, että yhteistoimintaneuvotteluissa työntekijät pystyisivät neuvottelemaan mahdollisimman hyvät paketit, hän sanoo, ja lisää tarkoittavansa samantyyppisiä paketteja kuin aikanaan Nokia sopi irtisanomilleen työntekijöille.
Toisekseen Välimäki muistuttaa nykyisestä ympäristölainsäädännöstämme, jonka mukaan Venatorilla on velvollisuus ennallistaa alue.
– Tämä pitäisi paukuttaa Venatorin päähän, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että ennallistaminen koskee maa-alueen lisäksi myös vesialuetta.
– Meidän käsitys on se, että ympäristövastuiden hinta saattaa olla huomattavasti isompi kuin se rahasumma, jonka Venator on varannut lopettamiseen.
Välimäki toivoo Venatorin heräävän ajattelemaan, että miksi siivota ja puhdistaa alue, kun investoinnilla voisi pyörittää teollista tuotantoa eivätkä ympäristövastuut lankeaisi maksettavaksi.
Satama, infra kunnossa ja ammattitaitoista työvoimaa
Välimäen listan kolmatta kohtaa tarvitaan, jos Venator ympäristövastuista huolimatta tosiaankin lopettaa toimintansa Porissa. Silloin tarvitaan niin yhtiön, valtiovallan kuin Porin kaupunginkin panosta, jotta maailmalle saadaan välitettyä tietoa Porista hyvänä prosessiteollisuuden sijoituspaikkana.
– Silloin pitäisi pystyä markkinoimaan, että meiltä löytyy tontteja sataman läheltä, meiltä löytyy se uusi nestekaasuterminaali ja meiltä löytyy myös huomattava määrä kokeneita prosessitekniikan ammattilaisia. Eli Porissa on infra kunnossa, satama ja ammattitaitoista työvoimaa, Välimäki sanoo.
Vasemmistoliiton satakuntalainen kansanedustaja Jari Myllykoski vetosi viime viikolla elinkeinoministeri Mika Lintilään.
Myllykosken mielestä titaanidioksidin tuotannolle olisi yhä hyvät edellytykset Porissa ja siksi nyt pitäisi hänen mukaansa etsiä ratkaisuja, joilla toiminnan jatkuminen voitaisiin turvata tarvittaessa uuden omistajan voimin.
Jäljelle jäävän infrastruktuurin hyödyntäminen ja mahdollisen uuden omistajan löytäminen edellyttävät Myllykosken mukaan valtiovallalta aktiivisuutta.
Yhteistoimintaneuvottelut hyvä käynnistää heti
Venatorin työntekijät odottelevat nyt ilmoitusta yt-neuvottelujen käynnistymisestä. Vielä tiistaina sellaista ei työntekijöille ollut tullut.
Välimäki toivoo, että neuvottelut käynnistettäisiin mahdollisimman pian.
– Yt-lain henki on tietenkin se, että jos yksikkö tullaan joka tapauksessa sulkemaan, niin oleelliset asiat pitäisi käsitellä heti, jotta pystytään muodostamaan kuva siitä, mitä nyt tehdään.
Välimäki harmittelee sitä, että yt-laki mielletään irtisanomislaiksi, jossa ollaan vain neuvottelevinaan.
– Yt-lain tarkoitushan on se, että työnantaja ja työntekijä yhdessä miettisivät kaikkia merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat yrityksen toimintaympäristöön ja työntekijöiden työsuhteisiin.
Kokoomus hoiti valtiolta yksityiselle
Nykyisellä Venator P&A Finland Oy:llä on historiansa saatossa ollut monta nimeä ja omistajaa. Venatorilla toiminta on ollut vasta parisen vuotta. Sitä ennen puikoissa oli viitisen vuotta amerikkalainen Huntsman. Sen edeltäjä taasen oli Sachtleben.
Vielä vuosituhannen vaihteessa tehtaan omisti Kemira. Valtio omisti yrityksestä 48,6 prosenttia. Vuonna 2007 valtio myi pääosan osakkeistaan, suurimman osan osti Paasikiven perheen Oras Invest Oy.
Valtion omistajaohjauksesta vastasi tuolloin ministerinä toiminut Jyri Häkämies, joka muiden muassa vakuutti, että suomalainen yrittäjä alkaa nyt kehittää yritystä. Toisin kävi. Paasikivet eivät lähteneet kehittämään yritystä, vaan myivät sen melko nopeasti eteenpäin.
– Kokoomus ajoi siinä omaa ideologiaansa. Tehdas haluttiin antaa yksityiselle pääomalle, Teollisuusliiton aluetoimitsija Erno Välimäki toteaa.
Hän päätyy kysymään, että mikä on siis se suomalaisen kapitalistin vastuullisuus.