Jarno Mela

Rauhanjärjestöjen mukaan hallituksen esitys ei kunnioita eduskunnan tahtoa.

Rauhanjärjestöt ovat pettyneitä hallituksen talousarvioesityksessä olevaan rauhantyön valtionapujen määrään. Valtakunnallisten rauhanjärjestöjen avustamiseen esitetään vain 300 000 euroa, mikä on noin neljänneksen vähemmän kun kuluvana vuonna.

– Valtion talousarviossa rauhantyön avustukset ovat pikkurahoja, eikä niiden leikkaamisella ratkaista valtiontalouden ongelmia, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius toteaa.

Järjestöjen mukaan hallituksen esitys ei kunnioita eduskunnan tahtoa. Kaksi vuotta sitten joulukuussa eduskunnan valtiovarainvaliokunta linjasi, että järjestötukien rahoitukseen pyritään löytämään kestävä ratkaisu kevään 2017 kehyspäätöksessä.

Rauhanjärjestöt vetoavat eduskuntaan, että valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä rauhantyön tukea lisättäisiin vähintään kuluvan vuoden tasolle.

Sipilän hallitus ohittaa eduskunnan tahdon

Kehyspäätöksen ratkaisu ei kuitenkaan ollut millään tavoin kestävä rauhanjärjestöjen toimintaa ajatellen. Rauhantyön avustuksiin hallitus esitti vuodelle 2018 vain 250 000 euroa. Eduskuntakäsittelyssä määrärahaa korotettiin kuitenkin jonkin verran, jolloin ministeriö saattoi myöntää tälle vuodelle 410 000 euroa rauhantyön yleisavustuksiin.

ILMOITUS

– Suomalaiset rauhanjärjestöt tekevät esimerkiksi rauhankasvatusta koulujen ja nuorisotyön tukena, osallistuvat turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja harjoittavat laadukasta julkaisutoimintaa, eikä kaikkea tätä voida tehdä yksinomaan vapaaehtoisvoimin, muistuttaa Rauhankasvatusinstituutin pääsihteeri Riikka Jalonen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rauhantyön avustukset olivat enimmillään 560 000 euroa vuosina 2010–2014, minkä jälkeen avustusten taso laski nopeasti.

– Varsinkin nykyisen Sipilän hallituksen aikana kansalaisjärjestöjen tukia on leikattu. Eniten on leikattu rauhan-, ihmisoikeus- ja kehitysyhteistyötä tekeviltä järjestöiltä” Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen painottaa.

Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro suhteuttaa säästöjen ja panostuksien kokoluokkaeroa.

– Erikoista on myös se, että ensi vuoden talousarvion viimeistely oli helppo tehtävä, koska budjettiriihessä hallituksella oli 200 miljoonaa euroa jaettavissa. Esimerkiksi Puolustusvoimille löytyi rahaa sataan uuteen virkaan samalla kun rauhantyön kansalaisjärjestöille esitetään yli 100 000 euron leikkausta.