Jarmo Lintunen

Moni muualta Suomeen muuttanut on työhönsä ylikoulutettu.

Helsingin kaupunginkanslian julkaisema tuore tutkimuskatsaus tarkastelee ulkomaalaistaustaisten ihmisten kotoutumista ja elämäntilannetta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla muun muassa maahanmuuton syyn, koulutustason sekä kielitaidon näkökulmista.

Katsauksen tiedot perustuvat Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH) tuottamaan aineistoon.

Maahanmuutto on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jossa asuu noin puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

Suurin osa ulkomaalaistaustaisista on muuttanut Suomeen työn, opiskelun tai perhesyiden vuoksi – pakolaistausta on noin yhdellä kymmenestä.

Työllistymisen ja koulutustason osalta tilanne on parempi kuin mitä rekisteriaineistojen perusteella on aiemmin päätelty ja ulkomaalaistaustaiset ovat usein korkeasti koulutettuja.

Toisaalta heidän asemansa työmarkkinoilla on suomalaistaustaisia heikompi: työsuhteet ovat useammin määräaikaisia tai osa-aikaisia ja monet ovat tehtäviinsä ylikoulutettuja.

ILMOITUS

Vaikeinta on pakolaistaustaisilla

Vaikein tilanne sekä työmarkkinoilla että ylipäätään kotoutumisessa on pakolaistaustaisilla. Etenkin pakolaistaustaisten naisten asema työmarkkinoilla kaipaa kohentamista.

UTH-tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että koulutus edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Myös suomen tai ruotsin kielen taidosta on hyötyä sekä työmarkkinoilla että kotoutumisessa.

Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin myös paljon työpaikkoja, joihin voi työllistyä osaamatta kotimaisia kieliä.

Ulkomaalaistaustaiset muuttavat Suomeen yleisimmin perhesyiden ja avioliiton takia. Myös työ ja opiskelu ovat yleisiä maahanmuuttoperusteita, mutta ne korostuvat tutkimuksen mukaan Helsingissä ja Espoossa enemmän kuin Vantaalla.

Pakolaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista oli aineiston valossa noin kymmenen prosenttia.

Noin joka kolmas kokee suomalaisuutta

Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista vajaa seitsemänkymmentä prosenttia samastui täysin tai melko paljon taustamaahansa ja noin kolmannes täysin tai melko paljon suomalaisuuteen.

Suomen tunsivat kotimaakseen useimmiten he, jotka ovat asuneet maassamme pidempään. Myönteistä vaikutusta näyttää olevan myös suomen tai ruotsin kielen taidon paranemisella.

Pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 asuneista ulkomaalaistaustaisista yli puolet ei kuitenkaan samastunut suomalaisuuteen lainkaan tai samastui vain vähän.

Kotoutumisessa Suomen sisällä ei ole suuria eroja

UTH-tutkimus osoitti, että ulkomaalaistaustaisten kotoutumisessa, elinoloissa ja elämäntilanteessa ei ole suuria eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä, eikä seudun suurten kaupunkien välillä.

Tulevaisuudessa erot alueiden ja kaupunkien välillä voivat kuitenkin kasvaa, jos ulkomaalaistaustaisen väestön rakenne eriytyy. Erilaiset toimintaympäristöt edellyttävät myös paikallisiin olosuhteisiin sovitettua toimintaa.

Kaupunginkanslian julkaisema katsaus antaa yleiskuvauksen ulkomaalaistaustaisten kotoutumisesta, hyvinvoinnista ja muusta elämäntilanteesta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.

Pääasiassa käyntihaastatteluihin perustuneen aineistonkeruun ja koko maata koskevan UTH-tutkimuksen toteuttivat Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos.