YK:n mukaan Jemenissä on meneillään maailman suurin humanitaarinen katastrofi. Vuonna 2015 puhjenneelle sisällissodalle, jossa vastakkain ovat Iranin tukemat huthit ja Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien liittouman tukemat Jemenin hallituksen joukot, ei näy päätepistettä.
Sodan keskellä tavallisilla ihmisillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää selviytyä arjestaan. UNICEFin mukaan 78 prosenttia jemeniläisistä elää köyhyydessä, lähes kaksi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta ja yli miljoona raskaana olevaa naista kärsii aliravitsemuksesta. Ruoka-avun varassa elää yli kahdeksan miljoonaa ihmistä.
Avun perille toimittaminen on vaikeaa. Selviytyäkseen hengissä ihmiset joutuvat etsimään mitä tahansa syötäväksi kelpaavaa. Jos ruoka-avun toimittaminen katkeaa kokonaan, Jemen suistuu nälänhätään.
Norja linjasi kuluvan vuoden alussa, ettei se enää toimita aseita eikä ammuksia Arabiemiirikuntiin, koska ei halua niiden päätyvän Jemenin sotaan.
Sodan molempien osapuolten uskotaan syyllistyneen sotarikoksiin. Torstaina 9. elokuuta saudikoalitio iski Dahyanin torille ohjuksella, joka tappoi 40 koraanikoulun kesäkurssille matkalla ollutta lasta. Iskussa käytettiin yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistamaa MK 82 -pommia.
Sekä Yhdysvallat että Euroopan maat vievät aseita saudiliittouman maihin. Saudi-Arabian asetuonnista niiden osuus on lähes sata prosenttia.
EU:n yhteinen kanta ja YK:n asekauppasopimus rajoittavat asevientiä ihmisoikeuksia rikkoviin maihin. Saudi-Arabiaa ja Arabiemiraatteja ei vientikieltolistalta löydy, mutta Norja linjasi kuluvan vuoden alussa, ettei se enää toimita aseita eikä ammuksia Arabiemiirikuntiin, koska ei halua niiden päätyvän Jemenin sotaan.
Espanja keskeyttää ohjustoimitukset Saudi-Arabiaan ja palauttaa saamansa kymmenen miljoonan dollarin etumaksun, koska epäilee, että ohjuksia käytettäisiin siviilejä vastaan Jemenissä.
Tammikuussa norjalainen Verdens Gang -sanomalehti kertoi, että suomalaisen Patrian miehistönkuljetusvaunu on nähty Arabiemiraattien lipun alla Jemenissä. Suomen asevientiin sotarikokset eivät ole vaikuttaneet: viimeisimmän asevientiluvan Arabiemiraatteihin valtioneuvosto myönsi heinäkuussa.