Lehtikuva/Markku Ulander

Työllisyyskokeilu toi kunnille säästöjä, mutta hallitus ei silti aio jatkaa kokeilua.

Kuntien työllisyyskokeilu on tuonut säästöjä 11,5 miljoonaa euroa ja kuntiin on saatu 10 000 työpaikkaa vaikeimmin työllistyville. Mukana on 23 kuntaa. Hallitus on kuitenkin päättänyt viime vuonna alkaneen kokeilun lopettamisesta.

– Jos kokeilu saisi jatkua, saataisiin 10 000 työpaikkaa lisää, säästöjä 21 miljoonaa euroa, eikä valtion rahaa kuluisi yhtäkään euroa, Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen arvioi keskiviikkona Kuntamessuilla puoluejohtajien paneelin yhteydessä.

Hän ehdottaa kuntakokeilulle jatkoa.

Kunnat eivät ole saavuttaneet säästöjä juuri ollenkaan kilpailukykysopimuksella ja työajan pidennyksellä.

Hallitus haki myös normienpurkutalkoilla säästöjä, mutta Koskisen mukaan sekään ei ole tuottanut tulosta.

Kuntatalous on Koskisen mukaan suurin piirtein saavuttanut tavoitteensa ja on lähes tasapainossa.

ILMOITUS

Tulevaisuudessa kuntien taloutta rasittavat teiden ja rakennuksien korjausrästit. Koskisen mukaan myös perusopetukseen kaivataan lisää rahoitusta.

– Voisiko valtion pääomatuloista osan tulouttaa kunnille, kun nyt valtio pitää kaikki pääomatulot, Koskinen kysyy.

Lisäksi hän ehdottaa kunnille itsenäistä ja joustavaa rahankäyttöä.

Vallan ja vastuun kuljettava yhdessä”

Muodostettavien maakuntien verotusoikeus herätti keskustelua.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan näin suuri muutos, arviolta 17–18 miljardia euroa, on ensin hyvä kanavoida valtion kautta.

– Maakuntaverotusta selvitetään. Tämän hallituksen aikana ei tehdä siitä päätöstä, Orpo totesi.

Antti Rinne (sd.) oli huolissaan kuntien taloudellisesta tilanteesta, sillä kuntien tulot vähenevät hänen mukaansa puolella ja vanhat lainat rasittavat velkaisia kuntia.

Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan maakunnille kuuluu verotusoikeus.

– Vastuun ja vallan pitää kulkea yhdessä.

Vasemmiston Li Andersson oli samaa mieltä.

– Maakuntaverotuksen puuttuminen muodostaa maakunnille kannustimen käyttää kaiken rahan, minkä valtiolta saavat. Tulevaisuudessa maakunnilla ei ole kannustimia hakea järkeviä toimintamalleja.

Andersson muistutti, että talousasiantuntijat ovat valtiovarainvaliokunnassa huomauttaneet maakuntien käyttävän tulevaisuudessa kaiken rahan, minkä valtiolta saavat ja pyytävät vielä lisää.

Myös vihreät kannattavat maakuntien verotusoikeutta.

Soten valinnanvapausmalli herättää tunteita

Antti Rinne syytti soten viivästymisestä kokoomuksen ja keskustan välisiä lehmänkauppoja, joita ilman sote-lait olisivat hänen mukaansa jo voimassa.

Rinne viittaa lehmänkaupoilla kokoomuksen ja keskustan väliseen kaupantekoon, jossa keskusta sai läpi tahtonsa maakuntien perustamisesta ja kokoomus sai vastavuoroisesti läpi valinnanvapausmallinsa.

– Yritykset ovat renkejä tuottamassa ihmisille palveluja ja rahat ovat maakunnilla eli vaaleilla valituilla päättäjillä, Orpo puolusteli soten markkinamallia eli valinnanvapausmallia.

– Meillä on kuudes hallitus ja viides malli. Jo on aika saada päätöksiä aikaiseksi, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) hoputti sote-päätöksiä.

RKP:n Henriksson perustusvaliokunnan jäsenenä oli huolissaan hallituksen huonosta sote-lakivalmistelusta.

– Hallituksen ensimmäisessä sote-esityksessä oli 22 perustuslain vastaista kohtaa.

Laki on menossa uudelleen valiokunnan käsiteltäväksi.

Vasemmistoliiton Andersson peräsi yhteistyössä tehtyä kompromissia sotesta.

Juha Sipilä päätti toisin. Hän päätti vetää tätä hallitusvetoisesti kahden puolueen lehmänkauppojen mukaisesti, Andersson kertasi historiaa.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari väitti, ettei hänen puolueensa ole ollut mukana nykyisen valinnanvapausmallin valmistelussa. Hän kritisoi markkinamallia, joka mahdollistaa isojen toimijoiden valta-aseman markkinoilla.

Vihreiden puheenjohtajaa Touko Aaltoa sijaistava Helsingin sosiaali- ja terveystoimen pormestari Sanna Vesikansa (vihr.) totesi, ettei sama malli sovi koko maahan.

– Toivon, että malli kaatuu, Vesikansa totesi.